Tutkimusprofessori Martin Lidauerin vetämä ryhmä perustaa näkemyksensä uuteen menetelmään, jolla kuvataan kasvihuonekaasupäästöjen määrää ilmakehässä. Lidauer itse on genetiikan tutkija, mutta ryhmään kuuluu myös ilmastotutkija.
Uusi laskentamenetelmä huomioi metaanipäästöjen vaikutuksia eri tavalla kuin nykyisin käytössä oleva GWP100-mittari. Lidauerin mukaan maitotuotteen hiilijalanjäljestä noin puolet johtuu metaanista.
– Jos metaanin lyhytikäisyys huomioidaan laskelmissa, maitotuotteiden hiilijalanjälki olisi noin puolet nykyistä pienempi, Lidauer sanoo.
Tutkijaryhmä valmistelee parhaillaan aiheesta tieteellistä artikkelia, joka on määrä vertaisarvioida lähiaikoina.
Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden näkemys on jakanut mielipiteitä myös Luonnonvarakeskuksen sisällä. Ilmatieteen laitoksen tutkijat ovat alustavasti vahvistaneet, että laskelmat ovat oikein.
Maidon ero kasvipohjaisiin elintarvikkeisiin kapenee
Suomessa lypsykarjatalous tuottaa vuodessa päästöjä 3,3 miljoona tonnia hiilidioksioksidiekvivalenttia. Määrä on noin kuusi prosenttia kaikista Suomen vuosittaisista päästöistä.
Hiilidioksidiekvivalentti on kasvihuonekaasupäästöjen yhteismitta, jonka avulla voidaan laskea yhteen eri kasvihuonekaasujen päästöjen vaikutus kasvihuoneilmiön voimistumiseen.
Suomen lypsykarjatalouden tuottama metaanivarasto ilmakehässä on vähentynyt 1970-luvun huippuvuosista joka vuosi. Enimmillään se on laskenut noin 25 miljoonaa kiloa vuodessa, viime vuosina 5–7 miljoonaa kiloa joka vuosi.
Metaanin syntymistä on suitsittu muun muassa karjanjalostuksen avulla.
Kun metaanivarasto ilmakehässä vähenee, se voi tarkoittaa tutkijaryhmän mukaan jopa sitä, että sillä on ilmastoa viilentävä vaikutus. Lidauerin mukaan metaania hajoaa ilmakehässä enemmän kuin sitä vapautuu sinne.
Metaani ei kuitenkaan ole ainoa ilmastoa lämmittävä kaasu, joita lypsykarjataloudesta syntyy. Muita syntyviä kaasuja ovat dityppioksidi ja hiilidioksidi, joiden määrään uusi laskentatapa ei vaikuta.
Lidauer muistuttaa, että päästöjä karjataloudesta syntyy edelleen paljon.
Lidauer kertoo, että Suomen virallinen kasvihuonekaasulaskenta ei huomioi metaanin hajoamista ilmakehässä, ja siksi se yliarvioi Suomen nautasektorin ilmastovaikutuksen noin 2,6 miljoonalla tonnilla hiilidioksidiekvivalentteja.
– Kun ilmaston metaanivarastot pienentyvät, on sillä ilmastolle sama vaikutus kuin esimerkiksi metsän hiilinielulla. En näe, että maidontuotannolla olisi enää iso ero kasvipohjaisiin verrattuna, Lidauer pohtii.
Maidontuotannon ja kasvipohjaisten elintarvikkeiden hiilijalanjäljen vertailu on kuitenkin hyvin vaikeaa, koska eri kasvintuotannon muodoilla on erilaiset päästöt.
Lidauerin mukaan maidontuotanto voi olla vähäpäästöisempää kuin kasvisten viljely, mutta häviää esimerkiksi viljanviljelylle.
Ilmatieteen laitos: mittareiden tulkinnassa oltava tarkkana
Luonnonvarakeskuksen tutkimuksen arvioi Ilmatieteen laitos. Siellä tutkimukseen on alustavasti tutustuttu.
Yle pyysi ennakkoarviota siitä, voiko kasvihuonekaasujen laskentatavoilla olla todella merkitystä päästöjen tasoon.
Vanhempi tutkija ja Suomen Ilmastopaneelin jäsen Joonas Merikanto sanoo, että Lidauerin ryhmän näkemys GWP*-mallin kuvaamasta metaanipäästöjen vähenemisen ilmastovaikutuksesta on perusteltu. Merikanto kuitenkin huomauttaa, että myös GWP100-laskenta huomioi metaanin hajoamisen.
– Ero GWP100 ja GWP* välillä liittyy siihen, että GWP100 arvioi päästöjen vaikutusta sadan vuoden aikajänteellä tulevaisuuteen, kun taas GWP* kuvaa metaanipäästöjen muutoksen vaikutusta suhteessa historiaan, Merikanto sanoo.
Laskentatavalla voi olla suuri vaikutus siihen, miten erityisesti metaanipäästöjen ilmastovaikutus esitetään.
Merikanto on pyytänyt aiheesta arvioita myös muilta Ilmatieteen laitoksen asiantuntijoilta. Näkemyserot liittyvät etenkin siihen, miten GWP*-mallin tuloksia tulisi tulkita ja viestiä.
Merikannon mukaan metaanin ilmastoa lämmittävä vaikutus tunnetaan hyvin, mutta lyhytikäisen metaanin ja pitkäikäisen hiilidioksidin vaikutuksia ei voida suoran verrata keskenään.
– Metaani on lyhytikäinen mutta voimakas kasvihuonekaasu, joten sen päästömuutosten vaikutus lämpötilakehitykseen eroaa pitkäikäisestä hiilidioksidista. Siksi kaasujen vertailu riippuu siitä, mitä vaikutusta halutaan kuvata, Merikanto sanoo.
Merikannon mukaan GWP* voi olla hyödyllinen tapa tarkastella metaanipäästöjen muutoksen lämpötilavaikutusta, mutta sen tuloksia ei pidä tulkita samalla sanastolla kuin hiilidioksidin päästöjä ja nieluja.
– Kun metaanipäästöt vähenevät, niiden lämmittävä vaikutus pienenee suhteessa aiempaan päästötasoon. Se ei kuitenkaan ole hiilinielu samassa merkityksessä kuin hiilidioksidin sitominen pois ilmakehästä, Merikanto sanoo.
– Tärkeintä on jatkossakin pyrkiä vähentämään metaanipäästöjen määrää, koska niiden vähennyksillä voidaan vaikuttaa nopeasti lämpenemiskehitykseen. Pitkällä aikavälillä hiilidioksidi korostuu, Merikanto painottaa.
Luonnonvarakeskuksen tutkimus perustuu laajaan aineistoon. Metaanipäästöistä on kerätty tietoja noin 650 suomalaisesta lypsylehmästä, tilastoista ja nautarekistereistä 35 vuoden ajalta.
Muokkaus 16.6.2026 klo 15.58: Jutussa luki aiemmin, että toisin kuin aiemmin, uusi laskentamenetelmä huomioi metaanin hajoamisen. Muokattu juttuun tieto, että uusi laskentamenetelmä kuvaa metaanipäästöjen muutosten vaikutusta lämpötilakehitykseen eri tavalla kuin nykyinen mittari.
Muokkaus 16.6.2026 klo 15.58: Jutussa luki aiemmin, että uusi laskentamenetelmä huomioi metaanin hajoamisen ilmakehässä, mikä aiemmin on jätetty laskuista pois. Muokattu juttuun tieto, että uusi laskentamenetelmä huomioi metaanipäästöjen vaikutuksia eri tavalla kuin nykyisin käytössä oleva GWP100-mittari.
Muokkaus 16.6.2026 klo 15.58: Juttuun lisätty Ilmatieteen laitoksen vanhemman tutkijan Joonas Merikannon kommentti, että myös GWP100-laskenta huomioi metaanin hajoamisen. – Ero GWP100 ja GWP* välillä liittyy siihen, että GWP100 arvioi päästöjen vaikutusta sadan vuoden aikajänteellä tulevaisuuteen, kun taas GWP* kuvaa metaanipäästöjen muutoksen vaikutusta suhteessa historiaan, Merikanto sanoo.