HELSINGBORG Yhdysvaltojen ulko- ja puolustusministerit eivät ole saapuneet viime kerroilla Nato-kokouksiin. Torstaina ja perjantaina, kun ulkoministerit tapaavat Ruotsin Helsingborgissa, Yhdysvaltojen ulkoministeri Marco Rubio on ilmoittanut olevansa paikalla.
Sitten viime tapaamisen moni asia Yhdysvaltojen ja Euroopan välillä on mennyt hakaukseen, ja näistä monet nousevat keskusteluihin torstai-iltana ja perjantaina.
Kokous on ensimmäinen Nato-kokous Ruotsissa, ja myös Ruotsin kuningaspari osallistuu juhlaillalliselle. Suomea edustaa ulkoministeri Elina Valtonen (kok.).
Listasimme asioita, jotka liittolaisten välillä hiertävät.
1. Euroopasta ei ollut apua Trumpin hyökkäyssotaan Iranissa
Pahiten jännitettä kokoukselle luo Lähi-idän tilanne. Yhdysvaltojen presidentti Donald Trump odotti Euroopan maita turhaan auttamaan, kun Yhdysvallat ja Israel hyökkäsivät Iraniin. Espanja ja Italia kielsivät Yhdysvaltoja jopa käyttämästä lentotukikohtiaan. Trump on purkanut pettymystään eri tavoin.
Natossa apuun tulemisella tarkoitetaan, että maat puolustavat yhdessä hyökkäyksen kohteeksi joutunutta liittolaistaan.
Useat Nato-liittolaiset varautuvat kuitenkin auttamaan Hormuzinsalmen auki pitämisessä, kunhan sotiminen päättyy. Naton pääsihteerin Mark Rutten mukaan ainakin Ranska, Britannia, Belgia ja Hollanti ja Italia siirtävät kalustoaan alueelle. Suomi on ollut mukana sotilaallisessa suunnittelussa ja aikoo osallistua.
2. Trump kyseenalaistaa Natoa
Natossa ei ole enää täyttä varmuutta, kuinka sitoutunut Yhdysvallat on tulemaan Euroopan avuksi.
Petyttyään eurooppalaisiin Trump on arvostellut Natoa hyödyttömäksi. Hän on sanonut Naton olevan yksisuuntainen tie, josta ei ole apua, kun Yhdysvallat tarvitsisi sitä. Tämä on herättänyt huolta siitä, onko Yhdysvallat edelleen sitoutunut puolustamaan liittolaisia, jos niihin hyökätään.
Mediatietojen mukaan Yhdysvaltojen hallinnossa on ollut suunnitelmia esimerkiksi potkaista Espanja ulos Natosta.
Reuters kertoi keskiviikkona, että Yhdysvallat suunnittelisi vähentävänsä joukkoja, jotka se kriisitilanteessa osoittaisi Euroopan avuksi.
Yhdysvallat ei kuitenkaan ole aikeissa siirtää ydinaseitaan pois Euroopasta. Tiistaina Yhdysvaltojen YK-suurlähettiläs sanoi Yhdysvaltojen pitävän kiinni Nato-sitoumuksistaan, kun Venäjä uhkaili Latviaa turvaneuvoston kokouksessa.
3. Yhdysvallat vetää joukkojaan Euroopasta
Yhdysvallat aikoo vähentää Euroopasta noin 5 000 sotilasta. Aiemmin Trump ilmoitti vetävänsä nämä Saksasta, viime viikolla 4 000 sotilasta jäi tulematta joukkojen rotaatiossa Puolaan, jossa on noin 10 000 amerikkalaissotilasta. Sotilaiden määrä koko Euroopassa on vaihdellut harjoitusten mukaan noin 60 000 ja 80 000 välillä.
Naton Rutten mukaan joukkojen vetäminen tulee tapahtumaan hallitusti eikä se vaaranna Euroopan turvallisuutta.
4. Euroopan asetilaukset viipyvät
Osa Euroopan maista ei ole saanut kaikkia Yhdysvalloista tilaamiaan aseita. Esimerkiksi Viron Himars-raketinheitintilauksia on jäänyt jumiin.
Yhdysvallat tarvitsee ammuksia Lähi-idässä, eikä Yhdysvallat ja Eurooppa tällä hetkellä tuota tarpeeksi ohjuksia ja ammuksia nyt käytäviin sotiin.
5. Kuuluuko Grönlanti vain Tanskalle?
Yhdysvaltojen ja Tanska riita Grönlannista repii liittoa. Ruotsissa ulkoministeri Rubio on ensi kertaa samassa pöydässä eurooppalaisten kanssa sen jälkeen, kun kiista kärjistyi helmikuussa. Tanska, Grönlanti ja Yhdysvallat käyvät tästä yhä keskustelua.
Rubio on ilmoittanut tapaavansa Helsingborgissa Arctic Seven -maat, joihin Suomikin kuuluu, keskustellakseen arktisesta puolustuksesta.
6. Eurooppa ripustautuu Yhdysvaltoihin
Naton pääsihteeri Mark Rutte sanoi kokouksen alla Naton purkavan epätervettä riippuvuutta, jossa Eurooppa on pitkään ollut puolustuksessaan Yhdysvaltojen varassa. Heinäkuussa Ankaran huippukokouksessa mitataan, onko Yhdysvallat tyytyväinen kehitykseen.
Yhdysvallat on keventänyt vastuutaan esimerkiksi niin, että se ei enää tue Ukrainaa. Sen sijaan Eurooppa maksaa Yhdysvalloille aseista, jotka Yhdysvaltojen on tarkoitus antaa Ukrainaan. Rutten mukaan tämän PURL-järjestelyn kautta tulee nyt 70 prosenttia ohjuksista ja 90 prosenttia muista ilmatorjunta-ammuksista, joita länsi antaa Ukrainaan.
Viime vuonna maat sopivat korottavansa puolustusmenot 3,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta ja käyttävän lisäksi 1,5 prosenttia puolustukseen liittyviin menoihin. Tavoite on tarkoitus saavuttaa kymmenessä vuodessa.