HELSINGBORG Viime viikkoina amerikkalaisten joukkojen siirrosta pois Euroopasta tai takaisin Eurooppaan on vilissyt erilaisia lukuja.
Yhdysvallat sanoi vähentävänsä Saksasta 5000 sotilasta.
Puolaan jäi yllättäen tulematta 4000 sotilasta.
Sen jälkeen tuli virallinen ilmoitus, että 5000 sotilasta Euroopasta lähtee.
Viime yönä Donald Trump ilmoitti somessa, että Puolaan lähetetään 5000 sotilasta lisää.
Reuters uutisoi, että Yhdysvallat aikoo sitoa niin sanottuun joukkomalliin Euroopan tueksi aiempaa vähemmän sotilaita.
Laskuissa pysyminen on vaikeaa, jopa mahdotonta.
Se ei ole ihme, sillä perillä eivät ole pysyneet edes ne, jotka tekevät turvallisuuspolitiikan päätöksiä jäsenmaissa. Jopa Natossa ja Yhdysvaltojen puolustuksessa osa ilmoituksista on tullut yllätyksinä.
On ollut tiedossa, että Yhdysvallat ei halua sitoa yhtä paljon joukkojaan Eurooppaan kuin viime vuosina. Luku on vaihdellut harjoitusten mukaan, sotilaita on noin 70 000.
Jos sotilaita vedetään pois 5000, se ei todennäköisesti merkittävästi heikennä Euroopan turvallisuutta.
Rubio: joukkojen vähentäminen Euroopasta ei ole rangaistus
Ulkoministeri Marco Rubio sanoi Naton ulkoministerien kokoukseen tulleessaan, että joukkojen vähentäminen Euroopasta ei ole rangaistus.
Mutta Trumpille joukkojen liikuttelusta puhuminen näyttää olevan joko palkitsemista tai rankaisemista.
Trump ilmoitti joukkojen vähentämisestä Saksasta kiukustuttuaan liittokansleri Friedrich Merziin. Hän uhkasi vetää joukkoja myös Italiasta ja Espanja, koska ne eivät antaneet Yhdysvaltojen käyttää sotilaslentokenttiään Iran-hyökkäyksessä.
Joukkojen lisäämistä Puolaan hän perusteli sillä, että puolalaiset valitsivat presidentiksi hänen suosikkinsa Karol Nawrockin.
Vaikea navigoida
Ruotsin ulkoministeri Maria Malmer Stenergard sanoi, että tilanteessa on vaikea navigoida. Monet eurooppalaiset johtajat kaipasivat amerikkalaisjoukkojen liikkeisiin ennakoitavuutta.
He eivät ole ainoita. Vielä alkuviikosta Naton Euroopan ja Yhdysvaltojen joukkojen komentaja Alexus Grynkewich selitti, mitkä joukot Puolasta lähtevät. Tänään näyttää siltä, että joukkojen määrä pysyykin ennallaan.
Puolan ulkoministeri Radosław Sikorski näki asiassa valoisan puolen. Hän sanoi, että tällainen ennakoimattomuus luo sopivasti epävarmuutta Venäjällä.
Naton pääsihteerin Mark Rutten tehtävä on yrittää estää Natoa hajoamasta ja menettämästä pelotettaan. Hän on julkisesti ymmärtänyt joukkojen siirtelyitä, koska Eurooppa on rikas maanosa, jolla on varaa puolustaa itseään.
Joukkomallin yksityiskohtien hän sanoi olleen työn alla jo vuoden. Asiaa ei voi kuitenkaan vahvistaa tai kieltää, koska asia on salainen, hän sanoi.
Kokouksen jälkeen ulkoministeri Elina Valtonen ei halunnut puhua medialle joukoista. Hänen mielestään olennaista on, että Yhdysvallat on sitoutunut Natoon ja Nato on vahvempi kuin koskaan.
Valtosen vastaus heijastelee Suomen tavoitetta pitää Eurooppa ja Yhdysvallat niin lähellä toisiaan kuin mahdollista ja keskittyä asioihin, jotka toimivat. Vahvuutta on tullut, kun Eurooppa on kasvattanut puolustusbudjettejaan.
Monta erilaista joukkoa
Yhdysvalloilla on Euroopassa monenlaisia joukkoja: on pysyvästi sijoitettuja joukkoja, ja lisäksi on täällä harjoittelevia joukkoja. Pysyvätkin joukot vaihtuvat aika ajoin, ja rotaation takia muutosta on vaikea seurata.
Keskustelua kriisin aikana apuun tulevista joukoista on vielä vaikeampi ymmärtää, edes ammattilaisten. Edes puolustuksen ammattilaisille ei ole käsitystä, mistä joukoista nyt täsmälleen puhutaan.
Eurooppaan sijoitetut yhdysvaltalaiset sotilaat eivät tositilanteessa riittäisi maanosan puolustamiseen. Siksi eri järjestelyihin on sidottu sotilaita, jotka tarvittaessa tulevat apuun. Lukumäärät ovat salaisia, eikä Yhdysvallat kerro kaikkia lukuja edes liittolaisilleen.
Yhdysvallat haluaa, että se voi liikutella joukkojaan helposti sinne missä se niitä kulloinkin tarvitsee, eikä se halua sitoa niitä Euroopan puolustamiseen. Tämä vaikeuttaa Euroopan puolustamisen suunnittelua.