Aalto-yliopiston kauppakorkeakoulun professori Samuli Knüpfer palasi Suomeen ulkomailta vuonna 2022.
Vielä palatessaan hän uskoi meille kaikille tuttuun hokemaan siitä, että suomalaiset makuuttavat rahojaan tuottamattomilla pankkitileillä.
– Olin todellakin siinä käsityksessä, että suomalaiset eivät sijoita kovinkaan aktiivisesti ja että Suomi on säästötilikansaa, muistelee Knüpfer.
Todellisuus on kuitenkin toinen.
Knüpferin yhdessä Pörssisäätiön kanssa tekemä tutkimus kertoo rajusta muutoksesta. Suomesta on tullut pikkuhiljaa Euroopan sijoituskakkonen. Ainoastaan Ruotsi on edellä.
Tutkimuksessa on käytetty kahta aineistoa: Suomen osalta koko väestön kattavaa rekisteriaineistoa ja eurooppalaisessa vertailussa kyselytutkimusta, johon ovat vastanneet 50-vuotiaat ja sitä vanhemmat.
Vuonna 2009 vain vajaa neljännes suomalaisista sijoitti osakkeisiin tai rahastoihin. Vajaa viisitoista vuotta myöhemmin vuonna 2023 luku oli jo 35 prosenttia. Kotitalouksista sijoittaa 47 prosenttia.
Samaan aikaan suomalaisten omistamien osakkeiden ja sijoitusrahastojen arvo kasvoi 41 miljardista eurosta 101 miljardiin euroon.
Kun samaan kotitalouteen kuuluvat sijoittajat lasketaan yhteen, lähes puolet suomalaisista kotitalouksista sijoittaa.
– Suomessa ei ole totuttu ajattelemaan, että olisimme sijoittamisen mallimaa. Tutkimuksen perusteella siihen olisi kuitenkin syytä, Knüpfer sanoo.
Varallisuus karttuu
Kasvu selittyy kahdella tekijällä: sijoitusten arvonnousulla ja sillä, että yhä useampi suomalainen on ryhtynyt sijoittajaksi.
Knüpferin mukaan varallisuutta on todellakin siirtynyt pois talletuksista osakkeisiin ja rahastoihin.
– Pitkällä aikavälillä tämä on merkinnyt sitä, että varallisuutta kertyy – puhutaan korkoa korolle -ilmiöstä, Knüpfer selittää.
Sijoitusta harrastavien kotitalouksien keskimääräinen salkun arvo oli vuonna 2023 peräti 75 035 euroa.
Kotitalouksien sijoitusten mediaani oli vajaat 8 732 euroa – ero kertoo varallisuuden keskittymisestä.
Ruotsi on ykkönen – mutta miksi?
Euroopassa vain yksi maa on Suomea edellä. Sijoittavasta kansastaan tunnetussa Ruotsissa 65 prosenttia kotitalouksista sijoittaa eläkejärjestelmän ulkopuolella. Periaatteessa kaikki Ruotsissa eläkejärjestelmän piiriin kuuluvat ovat sijoittajia, koska järjestelmässä henkilökohtainen sijoittaminen on osa eläkejärjestelmää.
Knüpferin mukaan ero selittyy sillä, että Ruotsi uudisti eläkejärjestelmänsä 26 vuotta niin, että antoi kansalaisille mahdollisuuden sijoittaa osan eläkkeestään itse.
– Se tutustutti kaikki vähän kuin pakolla sijoittamiseen ja lisäsi sijoitusintoa myös eläkejärjestelmän ulkopuolella, sanoo Knüpfer.
Ruotsissa yksityissijoittajat ovat merkittävä rahoittaja kasvuyrityksille. Eli siellä homma toimii, kuten sen pitäisikin toimia.
Pörssilistattuja yrityksiä on Knüpferin mukaan lähes tuhat, joista suurin osa on pieniä alkuvaiheen yrityksiä.
Sijoittamisen yllättävästä yleisyydestä huolimatta Suomessa tilanne on toinen. Suomalaiset eivät vielä rahoita kasvuyrityksiä samassa mittakaavassa.
Kotitalouksien sijoituksista noin 60 miljardia euroa menee suomalaisiin pörssiyrityksiin.
– Tämä on noin kolmasosa kotitalouksien sijoittamisesta. Puhutaan kymmenistä miljardeista – siinä valtiollinen Solidium kalpenee rinnalla, Knüpfer toteaa.
Solidium on valtion kokonaan omistama sijoitusyhtiö, jonka tarkoitus on vakauttaa ja vahvistaa kotimaista omistusta.
Sijoitusvarallisuus on vain harvojen hallussa
Tutkimus paljastaa myös sijoitusvarallisuuden voimakkaan keskittymisen.
Vuonna 2023 Suomessa oli vajaat 10 000 (9 775) henkilöä, joiden sijoitusvarallisuus ylitti miljoonan euron. He omistivat 43 prosenttia kaikesta suomalaisten sijoitusvarallisuudesta.
Yli 10 miljoonan euron sijoitusvarallisuus oli liki 500 suomalaisella (492).
Myös sukupuolten välillä on merkittäviä eroja. Lähes puolet sijoittajista on naisia, mutta he omistavat vain 35 prosenttia kaikesta sijoitusvarallisuudesta.
Miesten keskimääräinen salkku on noin 65 000 euroa (65 118) ja naisten vajaat 40 000 (37 106).
Myös ikä ja asuinalue painottuvat omistuksissa
– Sijoittaminen on yleisempää vanhempien, miesten, kaupunkilaisten, ruotsinkielisten ja yliopistokoulutettujen keskuudessa, Knüpfer kuvailee.
Alueellisesti Ahvenanmaa ja pääkaupunkiseutu ovat kärjessä, joissa on väestöön nähden nähden kaksinkertainen määrä sijoitusvarallisuutta.
Varovaisesti kohti Ruotsin mallia
Knüpferin mukaan Suomella olisi mahdollisuus nousta sijoittamisen ykkösmaaksi. Tämä edellyttää kuitenkin päättäjiltä rohkeutta.
Knüpfer mukaan yksi mahdollinen muutos olisi eläkejärjestelmän uudistaminen Ruotsin mallin mukaan.
– Jos olisimme parikymmentä vuotta sitten antaneet ihmisille mahdollisuuden sijoittaa näitä eläkkeitä, emme olisi nyt kakkosena vaan kilpailemassa ykköspaikasta, Knüpfer arvelee.
Hän sanoo, että Suomessa on nyt poikkeuksellisen hyvät edellytykset muutokselle. Talousosaaminen on Euroopan huippua, sijoittaminen on yleistä, ja kohta enemmistö kotitalouksista sijoittaa.
– Ehkä nyt olisi juuri hedelmällinen hetki tehdä jotain. Ei välttämättä mitään radikaalia, mutta sellaista, jolla voisi olla isokin vaikutus.
Knüpfer muistuttaa myös, että yksityissijoittajat ovat keskeinen pääoman lähde yrityksille.
– Pörssissä kotitaloudet rahoittavat suomalaisia yrityksiä osakeantien kautta ja ovat tärkeitä likviditeetin lähteitä. Mitä enemmän meillä on kauppaa käyviä tahoja, sitä parempi hinnanmuodostus on.
Mitä seuraavaksi?
Sijoittamisen yleistyminen näyttää jatkuvan. Knüpferin mukaan Suomi on pian tilanteessa, jossa enemmistö kotitalouksista sijoittaa osakkeisiin tai rahastoihin.
Seuraava askel olisi kannustaa suoraan osakesijoittamiseen rahastosijoittamisen rinnalle.
– Nyt kun rahastosalkku on tehty, siinä jää tilaa sellaiselle sijoittamiselle, jossa sen lisäksi sijoitetaan suoraan osakkeisiin. Sijoittamisvalmiutta kotitalouksilla on varmasti paljon enemmän kuin aikaisemmin, Knüpfer sanoo.
Hän toivoo, että päättäjät havahtuvat: Suomessa on nyt ainutlaatuinen tilaisuus rakentaa toimiva pääomamarkkina, joka tukee kasvuyritysten rahoitusta ja kansalaisten varallisuuden kasvua.
– Tässä ei kyse vain sijoittamisesta, vaan isommasta kehityskulusta siitä, miten ihmiset ymmärtävät ja osaavat taloutta.
Korjaus: 26.5. klo 13.31. Jutun tekstistä sai käsityksen, että koko tutkimus perustui rekisteriaineistoihin. Muokattu kohtaa, jossa kerrotaan tutkimuksen aineistosta tarkemmin ja lisätty lause, jossa kerrotaan, että eurooppalainen vertailu perustuu kyselytutkimukseen. Pääkuvaan kuvatekstiin lisätty kyselytutkimuksen lähde.
Korjaus 26.5. klo 15.32. Pääkuvan lähteistä otettu pois Verohallinto ja Tilastokeskus.