Turku päätti viime viikolla tunteja kestäneessä kokouksessa, että kaupunkiin tulee ratikka. Kaupunginvaltuuston kokouksessa viitattiin toistuvasti Tampereeseen.
Valtuutettu Anna Mäkipää (vas.) kehotti turkulaisia ottamaan mallia tamperelaisista.
– Siellä voitetaan Suomen mestaruuksia ja rakennetaan lisää ratikkakiskoja. Haluammeko olla niin kuin menestyvät turkulaiset vai kaivella mieluummin napanöyhtää?
Tampere on jo kuudetta vuotta Suomen vetovoimaisin kaupunki ja ratikka on osa kaupungin menestystarinaa. Myös Turku tavoittelee ratikalla kasvua ja kehitystä.
Tampereella päätös ratikasta tehtiin lähes kymmenen vuotta sitten, marraskuussa 2016. Rakennustyöt alkoivat keväällä 2017 ja liikennöinti käynnistyi virallisesti elokuussa 2021.
Tässä jutussa listataan, minkälaisia muutoksia ratikka toi kaupunkiin.
1. Ratikkareitin varrelle rakentaminen
Vuoteen 2023 mennessä ratikkareitin varrelle oli rakennettu jo 190 kerrostaloa, joihin oli muuttanut noin 13 000 asukasta. Tästä jutusta voit katsoa, minne ja minkälaisia taloja ratikan varrelle on noussut.
Tämän jälkeen uusia taloja on tullut lisää esimerkiksi Hervantaan, eikä rakentaminen näytä pysähtymisen merkkejä.
Ratikan laajeneminen Pirkkalaan ja Linnainmaalle tuo uutta asutusta reitin ympäristöön. Esimerkiksi Hatanpäälle nousee kerrostaloja entisen jätevedenpuhdistamon paikalle.
Ratikan tulo on muuttanut entiset teollisuusalueet Santalahdessa ja Hiedanrannassa asuinalueiksi.
Asutuksen lisäksi ratikan päätepysäkkien läheisyyteen on tehty liityntäparkkeja, jotka ovat niin suosittuja, että ne ruuhkautuvat arkiaamuisin.
2. Joukkoliikenteen matkustajamäärä kasvaa
Ratikan tulo on kasvattanut joukkoliikenteen käyttäjien määrää Tampereella jopa ennakoitua enemmän. Viime vuonna joukkoliikenteessä tehtiin yhteensä 55,8 miljoonaa matkaa. Se on lähes 15 miljoonaa enemmän kuin ennen ratikkaa.
Ratikkamatkoja tehtiin viime vuonna 20,5 miljoonaa, mikä on 37 prosenttia kaikista joukkoliikenneyhtiö Nyssen matkoista.
Ratikka aloitti liikennöinnin vuonna 2021. Tätä edeltävänä vuonna joukkoliikenteen matkustajamäärä väheni merkittävästi koronapandemian vuoksi. Siksi nykyistä joukkoliikenteen käyttöä on mielekkäämpää verrata vuoteen 2019, jolloin matkustajia oli 41,2 miljoonaa.
3. Autot uusille reiteille ja tavoille
Ratikka on aiheuttanut merkittäviä muutoksia muulle liikenteelle. Tampereen keskustassa liikkuminen painottuu yhä enemmän joukkoliikenteeseen ja kevyeen liikenteeseen.
Yksityisautoilu kiellettiin Tampereen keskustaa halkovan Hämeenkadun itäpäässä jo vuonna 2014 ja koko kadulla 2018.
Keskustaan saapuvan autoliikenteen määrä on vähentynyt ratikan aikana. Raitiotien vaikutusten arvioinnissa on kuitenkin todettu, ettei ratikan vaikutusta autoliikenteen vähenemiseen voida päätellä pelkästään liikennemäärien perusteella.
Useita pienempiä liikennejärjestelyitä on tullut esimerkiksi ajokaistoihin ja risteyksiin. Tampereella on otettu käyttöön uudenlaisia liikennevaloja, jotka heijastavat valon maahan.
Autoilijat ovat joutuneet opettelemaan ratikan mukana tulleita uusia reittejä ja sääntöjä, eikä onnettomuuksilta ole vältytty.
Ensimmäisten kuukausien aikana autojen ja ratikoiden yhteentörmäyksiä sattui keskimäärin kerran kuukaudesssa. Läheltä piti -tilanteita oli vielä tiheämmin ja autoja eksyi raiteille.
Vuosien varrella myös kävelijöitä on jäänyt ratikan alle, kuorma-auto on katkonut ratikan ajolangat ja ovat ratikat kolaroineet keskenäänkin.
Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet ovat vähentyneet Tampereella, mutta tilastoon vaikuttavat myös muut uudistukset liikenteessä sekä raportoinnin muuttuminen.
4. Pummilla matkustaminen ja lipuntarkastajien uudet käytännöt
Liputta matkustaminen on ratikassa helpompaa kuin bussissa, joten lipuntarkastajien työ painottuu nykyään sinne.
Viime vuonna tarkastustapahtumia oli yli 323 000, joista suurin osa tapahtui ratikassa. Tarkastusmaksuja määrättiin yli 3 100.
Pummilla matkustamiseen on yritetty puuttua monin keinoin. Lipuntarkastajien vaatetuksena on kokeiltu siviiliasuja ja varustukseen on lisätty haalarikamerat.
Lipuntarkastajien epäselvistä ohjeista syntyi kiista vuoden alkupuolella. Maaliskuussa päätettiin, että lipuntarkastaja voi edelleen ottaa voimakeinoin kiinni ilman lippua matkustavan henkilön.
5. Suhtautuminen ratikkaan
Monen asukkaan suhtautuminen ratikkaan on muuttunut myönteisempään suuntaan vuosien varrella, kun uusi kulkuväline on tullut tutuksi.
Tampereen Raitiotie Oy:n kyselyn mukaan ratikan suosio kasvoi merkittävästi sen käyttöönoton jälkeen. Lokakuussa 2022 erittäin tai jonkin verran myönteisesti ratikkaan suhtautui 87 prosenttia vastanneista. Ennen ratikan liikennöintiä näin ajatteli 62 prosenttia vastanneista.
Kyselyssä kielteisesti ratikkaan suhtautui 5 prosenttia vastanneista.
Ratikkaa kokeiltuaan noin joka toinen arvioi suhtautuvansa kulkuvälineeseen myönteisemmin kuin ennen. Näin kokee myös tamperelainen Tarja Viitamäki, joka kulkee rollaattorin kanssa ratikalla.
– Ensin vastustin sitä, mutta ei olisi kannattanut. Se on tosi hyvä.
Katso videolta, mitä tamperelaiset nyt ajattelevat ratikastaan.