Juvalainen Joel Puhakainen sai satelliiteista avun vuosia jatkuneeseen tuskaan yhteysongelmien kanssa.
Puhakaisen maatalon pihalla Juvan Hietajärvellä on oudon näköinen viritelmä. Pienen kukkapöydän päälle on asetettu tarjottimen kokoinen levy. Levyn takaa lähtee kaapeli taloon.
– Tuonne katolle se on tarkoitus viedä, kun talon maalaus on saatu valmiiksi, Puhakainen sanoo.
Pihamaan tasollakin satelliittiyhteys tarjoaa reilun 200 megabitin sekunnissa nopeuden. Se on erinomainen nopeus maanpäällisissäkin verkoissa.
– Ainakin kymmenen kertaa nopeampi yhteys on koko ajan kuin kotimaisilla mobiilioperaattoreilla samassa paikassa.
Joel Puhakainen myöntää, että Starlinkiin turvautuminen ei ollut henkisesti helppo ratkaisu. Satelliittioperaattorin taustalla on Tesloistaan tunnettu yhdysvaltalainen miljardööri Elon Musk.
– Hän ei ole persoonana eikä edustamiensa tuotteiden osalta erityinen suosikkini. Mutta sattumalta törmäsin netissä Starlinkin tarjoukseen, tein muutaman klikkauksen ja sitten tuotteet olivatkin kotona.
Etätyöt lähtivät sujumaan
Puhakaisen pihapiiriin näkyy kännykkämasto, mutta siitä huolimatta yhteys on ollut kehno vuosikausia.
– Olen ollut yhteydessä operaattoreihin ja välillä he ovat kääntäneet linkkejä ja välillä käyneet mittaamassa meillä, mutta parannusta ei ole tullut.
Puhakaisen mukana kulkee jatkuvasti kaksi puhelinta, joissa on eri operaattoreiden liittymät. Toinen toimii osassa taloa, toinen toisessa, mutta hyvin ei kumpikaan.
Karjan kasvattamisesta hiljattain luopunut yrittäjä työskentelee rehuasiantuntijana, jossa toimivat yhteydet ovat ehdoton edellytys.
– Teen lähes sataprosenttisesti etätyötä, jossa olen Teams -yhteydellä asiakkaisiin ja kollegoihin.
Lisää peittoa ja kapasiteettia
Teknologisen tutkimuskeskuksen VTT:n johtava tutkija Heikki Kokkinen arvioi, että satelliittiyhteydet tulevat mullistaman syrjäseutujen tietoliikenneyhteydet lähivuosina.
– Ne eivät ole niinkään vaihtoehto valokuidulle tai nykyisille mobiiliverkoille vaan täydentävä vaihtoehto, joka tuo lisää kapasiteettia ja peittoa alueille, joissa maanpäälliset verkot eivät toimi.
Esimerkiksi Oulun yliopisto on mitannut satelliittiliittymän nopeuksia ja niissä on päästy 100–200 megabitin sekuntinopeuksiin.
– Nopeudet riittävät hyvin tavalliseen käyttöön, mutta viive on pidempi, Kokkinen sanoo.
Siinä missä valokuidussa viive on muutaman ja mobiiliverkoissa tyypillisesti 20–30 millisekunnin luokkaa, satelliittiyhteydessä se on 50–100 millisekuntia.
– Se on sama kuin ensimmäisissä mobiiliverkoissa noin kymmenen vuotta sitten oli. Reaaliaikapalveluihin pitkä viive ei sovellu.
Starlinkilla on noin 10 000 satelliittia kiertämässä maapalloa. Niiden kiertoradat on suunniteltu palvelemaan seutuja, joissa on eniten mahdollisia käyttäjiä.
– Pohjois-Suomea palvelevia satelliitteja kiertää vähemmän, mutta toisaalta käyttäjiä on vähemmän jakamassa samaa kaistaa.
Kokkinen arvioi, että satelliittiyhteydet yleistyvät muutamassa vuodessa myös matkapuhelimissa.
Joissakin matkapuhelinmalleissa on jo mahdollisuus lähettää tekstiviestejä ja hätäkutsuja satelliitin kautta. Laajamittaisempi käyttö vaatii kuitenkin 3GPP-standardointijärjestön hyväksyntää, ja tätä työtä tehdään parhaillaan.
– Muutaman vuoden kuluttua syrjäisilläkin alueilla pitäisi pystyä saamaan matkapuhelinpalvelut satelliitin kautta, Kokkinen ennustaa.
Parantaa huoltovarmuutta
Satelliittiyhteydet voivat olla jatkossa myös entistä suurempi osa huoltovarmuutta.
– Jos maanpäälliset yhteydet ovat syystä tai toisesta pois pelistä, satelliittiyhteys toimii.
Elon Muskin hallinnassa oleva Starlink on satelliittiverkoissa käytännössä lähes monopoliasemassa. Se herättää huolta hinnoittelusta ja suvereniteettikysymyksistä.
Ranskalainen Ethel OneWeb tarjoaa yhteyksiä lähinnä yrityksille ja julkiselle sektorille. Amazon LEO:sta odotetaan kilpailijaa Starlinkille tulevaisuudessa.
Eurooppalaisia vaihtoehtoja on kuitenkin kehitteillä: EU:n IRIS² -verkko ja Norjan Space Norwayn arktisille alueille suunnattu verkko ovat molemmat ensisijaisesti viranomais- ja yrityskäyttöön tarkoitettuja, mutta saattavat tarjota tietoliikenneyhteyksiä myös kuluttajille tulevaisuudessa.
– Yhteistyö pohjoismaisten tai eurooppalaisten toimijoiden kanssa on todennäköistä, mutta pidemmällä aikavälillä voi syntyä suomalainenkin satelliittioperaattori, Kokkinen arvioi.
Signaalin vastaanottamiseen tarvittavat terminaalit terminaalit ovat nykyään kannettavan tietokoneen kokoisia ja helposti asennettavia. Niitä myydään tavallisissa elektroniikkaliikkeissä 200 eurosta ylöspäin. Liittymähinnat alkavat noin 35 eurosta kuukaudessa.
Käyttäjiä ehkä tuhansia
Starlink on kertonut, että sen satelliittiyhteydellä on maailmanlaajuisesti kymmenen miljoonaa käyttäjää. Maakohtaisia lukuja yhtiö ei kerro.
Gigantin myyntijohtaja Sami Kinnunen arvioi, että käyttäjiä olisi Suomessa todennäköisesti tuhansissa laskettava määrä.
– Meillä on kuitenkin Suomessa hyvät mobiiliverkot, mutta katvealueille niitä tuntuu menevän. Kesää kohti kysyntä ehkä vilkastuu, kun ihmiset menevät mökeilleen.
Myös Verkkokauppa.com:n hankintapäällikkö Miika Ylhäinen kertoo, että Starlinkin antenni/reititinpakettien kysyntä kasvaa kesän lähestyessä.
– Niitä on myyty meiltä keskimäärin muutamia kymmeniä kuukaudessa parin vuoden ajan.
Ylhäinen arvelee, että kysynnän kasvua jarruttaa vielä se, ettei satelliittiyhteys pohjoisessa Suomessa toimi aukottomasti.