Vanhusten hoivan valvonta on kehittynyt parempaan suuntaan, sanovat asiantuntijat Ylen aamussa.
Näin ajattelee Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen siitäkin huolimatta, että viime aikoina on noussut esiin paljon vakavia epäkohtia vanhusten hoivassa, sekä kuolemantapauksia, joita on edeltänyt laiminlyönti tai epäkohta.
– Valvontaan on resursoitu enemmän, se on ammattimaisempaa, tasokkaampaa ja järjestelmällisempää kuin ennen. Näen, että se on osasyy siihen, että tapauksia tulee paremmin ilmi kuin aiemmin. Silti jokainen tapaus on liikaa, Haapanen sanoo.
Sen sijaan valvontaviranomaisen mukaan epäkohdat johtuvat myös puutteista johtamisessa ja siitä, että henkilöstöä ei ole riittävästi.
”Asiat eivät korjaannu pelkällä valvonnalla”
Ylen laajassa selvityksessä paljastui uusia epäkohtia ja kaltoinkohtelua ikäihmisten hoitolaitoksissa.
Niitä on ollut myös Hämeenlinnassa Päivärinteen palvelutalossa. Vaikka Kanta-Hämeen hyvinvointialue teki Päivärinteeseen useita valvontakäyntejä, saivat samat ongelmat jatkua vuosien ajan.
Haapasen mukaan hyvinvointialueen pitää antaa mahdollisuus korjaaviin toimenpiteisiin ja seurata niiden vaikutuksia.
Päivärinteen palvelutalon tapauksessa kävi kuitenkin ilmi, että palvelutalosta saadut tiedot eivät pitäneet paikkaansa. Luotettiinko silloin asiakirjoihin liikaa?
– Näin voi tietysti tässä kohtaa todeta, mutta pakkohan meidän on luottaa siihen, mitä palveluntuottajat sanovat ja kirjaavat. Mikään asia ei valvonnalla korjaannu, että voitaisiin lisätä valvontaa loputtomiin. Luottamus on keskeinen ohjaava tekijä niin omassa tuotannossa kuin ostopalveluissakin, Haapanen sanoo.
Tarvittaessa voidaan tehdä järeitäkin toimia
Kanta-Hämeen hyvinvointialue otti kyseisen palvelutalon tehostettuun valvontaan maaliskuussa ja keskeytti uusien asiakkaiden ottamisen sinne.
Haapanen kuvaa tätä hyvin voimakkaaksi toimeksi.
Mikäli tämäkään ei auta, voidaan tehdä vielä järeämpiä toimia. Niitä ovat esimerkiksi asukkaiden siirtäminen muihin yksiköihin tai koko yksikön haltuunotto.
– Täytyy kuitenkin muistaa, että siirtäminen voi olla ikääntyneelle ja hauraalle ihmiselle tavattoman rasittava kokemus, ja sitä pyritään viimeiseen asti välttämään. Yksikön haltuunotossa mennään raskaisiin sopimusoikeudellisiin asioihin, Haapanen kertoo.
Valvontavirasto puuttuu tilanteeseen, kun hyvinvointialueen keinot on käytetty
Myös Lupa- ja valvontaviraston sosiaali- ja terveysalan osaston yksikön päällikkö Niina Oresmaan mielestä epäkohtia tulee ilmi enemmän, koska valvonta on parantunut.
Valvontaviranomaiselle on viime vuonna tullut epäkohtailmoituksia enemmän kuin edellisenä vuotena.
Ylen selvityksen mukaan Yrjö ja Hanna hoivan hoivakodeissa on ongelmia eri puolilla Suomea. Hoivakodit sijaitsevat eri hyvinvointialueilla.
Kun laajoja epäkohtia ilmenee, se kertoo Oresmaan mukaan valvontaviranomaisille siitä, että sekä palveluntuottajien että hyvinvointialueiden omavalvonnassa on puutteita.
– Se kertoo puutteesta johtamisessa ja laadusta. Se kertoo ehkä jopa myös välinpitämättömyydestä, joka on vakava asia, Oresmaa sanoo.
Valvontaviranomainen: Henkilökuntaa ei ole riittävästi
Oresmaan mukaan tänä keväänä tarkastetuissa yksiköissä henkilökuntaa ei ole ollut riittävästi.
Hänen mukaansa keskusteluissa pyörii paljon ympärivuorokautisen hoivan henkilöstömitoituksen raja, joka on 0,6.
– Lainsäädäntö kuitenkin edellyttää, että henkilökuntaa on asiakkaiden palvelutarpeisiin nähden riittävästi riippumatta tästä mitoituksesta. Meillä on havaintoja, että mitoitusta on yksiköissä kategorisesti laskettu tähän 0,6:een. Jokseenkin on nähtävissä, että minimistä on tullut joissakin tilanteissa maksimi.
Kanta-Hämeen hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen vs. toimialajohtaja Jorma Haapanen muistuttaa, että tilanteessa ollaan myös senkin vuoksi, että hyvinvointialueilta poistettiin rahoitusta sen mukaan, kun mitoituslainsäädäntö muuttui.
– Me toimimme tavattoman tiukkojen taloudellisten reunaehtojen puitteissa, Haapanen sanoo.