Leirikoulujen määrä on laskenut Suomessa viime vuosina. Vähenemiseen on useita syitä. Ensin koronapandemia iski toimintaan rajusti, ja sillä oli pitkäkantoisia seurauksia.
Myös lasten vähenevä määrä näkyy suoraan leirikouluissa, sanoo maan suurimman leirikoulujärjestäjän Suomen nuorisokeskusyhdistyksen toiminnanjohtajan Eija Pietilä.
Lisäksi osa kunnista on tehnyt päätöksiä, jotka rajoittavat yön yli -retkiä. Joissain kunnissa on myös säädetty, että retkikohde saa olla enintään tietyn etäisyyden päässä koulusta.
– Päätösten taustalla ovat muun muassa säästöt ja opettajien työaikakysymykset, Pietilä sanoo.
Lyhyemmät leirit ja vanhemmille siirtynyt vastuu
Järjestettävien leirikoulujen kesto on lyhentynyt merkittävästi. Pietilän mukaan aiemmin leirikoulut saattoivat kestää maanantaista perjantaihin. Nykyään tyypillinen kesto on kaksi tai kolme vuorokautta.
Vastuu leirikoulujen järjestämisestä on siirtynyt yhä enemmän opettajilta vanhemmille.
– Varainkeruu ja talkootoiminta ovat nykyään pitkälti vanhempien harteilla, Pietilä kertoo.
Työelämän kiire vaikuttaa siihen, kuinka paljon aikaa ja energiaa vanhemmilla riittää talkootoimintaan. Osa vanhemmista mieluummin maksaisi suoraan rahalla, mikä entisestään pienentää talkooporukan määrää ja lisää epätasa-arvoa.
Väheneminen tuntuu myös Piispalassa
Piispalan nuorisokeskus Kannonkoskella on yksi Suomen suurimmista leirikoulujen järjestäjistä. Leirikoulujen väheneminen on ollut siellä konkreettista.
Vuonna 2017 Piispalassa kertyi leirikouluvuorokausia reilut 15 000 ja luokkia kävi 255. Tänä vuonna varauskannassa on noin 8 700 leirikouluvuorokautta ja 166 luokkaa.
– Se on iso pudotus. Kyllä tämä markkina on selvästi muuttunut, sanoo Piispalan nuorisokeskuksen johtaja Semi Nuorala.
Nuorala painottaa, että leirikoulujen vähenemisestä huolimatta niiden pedagogista arvoa ei pidä unohtaa. Leirikoulu ei tarkoita pelkästään niitä vuorokausia, jotka kohteessa vietetään. Prosessi alkaa jo kauan ennen varsinaista matkaa, kun oppilaat miettivät yhdessä kohteen valintaa ja rahoituksen järjestämistä.
Leirikoulujen jättämää aukkoa paikataan Piispalassa muun muassa yhteistyöllä seurakuntien kanssa. Erityisesti rippikoulujen määrä on siellä nousussa.
Pitkäaikaiset hyödyt
Suomen nuorisokeskusyhdistys haluaa ajaa ”leirikoulu jokaiselle lapselle” -ajatuksen tulevaan hallitusohjelmaan. Tavoitteena on, että jokainen viidesluokkalainen saisi oikeuden käydä leirikoulussa.
Yhdistyksen toiminnanjohtaja Eija Pietilä perustelee tavoitetta leirikoulujen pitkäaikaisilla vaikutuksilla.
Leirikoulu on monelle ensimmäinen kerta yöpyä pois kotoa muualla kuin kaverikylässä. Se on kokemus, jossa ollaan ryhmän kanssa yhdessä.
– Kun saamme lapsena kokemuksen, jossa kaveritaidot paranevat ja vuorovaikutus kehittyy, siitä on hyötyä läpi elämän, Pietilä sanoo.