Suomen ykkösvirkamiehet ovat laatineet yhteiset suositukset siitä, mihin seuraavien hallitusten tulisi tarttua.
Ministeriöiden kansliapäälliköt haluavat lisää korkeakoulutettuja ja työperäisen maahanmuuton nykyistä selkeämmäksi. Lisäksi kuntien määrää pitäisi karsia ja kansalaisille kuuluvat julkiset palvelut syynätä tarkoin.
Ylimmät virkamiehet ovat käytännössä hahmotelleet seuraavien hallitusten työlistaa, koska suositukset ulottuvat vuoteen 2035 asti.
Synkistelyn keskellä heillä on myös myönteinen viesti: Suomella on kaikki edellytykset menestyä erinomaisesti tulevaisuudessa, mutta tämä edellyttää vaikeita poliittisia valintoja ja ajoissa tehtyjä päätöksiä.
Virkamiesjohdon mukaan Suomella on vaikeuksista huolimatta lukuisia vahvuuksia, joiden varaan voidaan rakentaa.
Valintojen Suomi-raportti on tehty vaalikeskusteluja silmällä pitäen ja tarkoitettu seuraavan hallitusohjelman valmistelun pohjaksi. Raportissa on esitelty kaikkiaan 31 ratkaisua pääongelmiin.
Suomen toimintaympäristö vaikea
Tulevat hallitukset joutuvat raportin mukaan ponnistelemaan Suomen eteen näissä raameissa:
- Kansainvälisen järjestelmän muutos ja globaali epävakaus säteilevät kaikkiin politiikan lohkoihin.
Raportin ratkaisu: Suomen on etsittävä kumppanuuksia asiakohtaisesti uusien tahojen kanssa ja ajettava vahvaa ja yhtenäistä Euroopan unionia.
- Raportin mukaan Suomi ei tule saavuttamaan nykyisillä toimilla hiilineutraaliustavoitettaan eikä kansainvälisiä tai EU-velvoitteitaan.
Raportin ratkaisu: Ilmastonmuutoksen ja luontokadon kiihtyminen vaativat lisätoimia ja niiden kustannusten kattaminen esimerkiksi rahastoratkaisuja. Hiilinielut (hiilidioksidin sitominen metsiin tai maaperään) vaativat nopeita toimia. Ympäristöpolitiikan keskeiset linjat ja toimet pitäisikin sopia hallitusneuvotteluissa, jotta toimeenpanolle jää aikaa.
- Suomen väestö- ja aluerakenteen muuttuminen seuraavan parin vuosikymmenen aikana edellyttää isoja uudistuksia.
Raportin ratkaisu: Kuntien ja hyvinvointialueiden määrää on vähennettävä ja kuntien tehtäviä eriytettävä. Maahanmuuton päälinjoista on sovittava, koska sillä on vaikutusta työvoiman saatavuuteen.
- Julkisen talouden epätasapaino ja puolueiden ensi kaudelle sopima 8–11 miljardin euron sopeutustarve johtaa kipeisiin päätöksiin.
Raportin ratkaisu: Kansalaisille kuuluvat julkiset palvelut on määriteltävä uudestaan ja hallinnon kokoa on sopeutettava. Molemmat on tehtävä talouden reunaehtojen mukaan.
Nämä ovat keskeiset haasteet, joita hallitukset joutuvat ratkomaan, ja näitä toimia virkamiehet suosittavat:
1. Luottamuksen rapautuminen pysäytettävä
Raportin mukaan yhteiskunnallinen luottamus on heikentynyt Suomessa. Kansalaisten keskinäinen luottamus ja luottamus julkiseen hallintoon ovat laskusuunnassa. Myös nuorten tulevaisuuden usko on romahtanut.
Luottamuksen vaaliminen on hyvin tärkeää tilanteessa, jossa on edessä paljon vaikeita valintoja, kansliapäälliköt painottavat.
Ykkösvirkamiesten mielestä luottamus, osallisuus ja tulevaisuudenusko pitäisi nostaa strategiseksi tavoitteeksi, huomioiden erityisesti nuoret.
Päätöksiä tehtäessä pitäisi ottaa huomioon väestöryhmät, joiden vaikuttamismahdollisuudet omaan asemaansa ovat heikot. Esimerkiksi toimet, jotka heikentävät lapsiperheiden hyvinvointia, vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten arkeen.
Julkiset palvelut vaativat myös kokonaisuudistuksen, koska kaikkia nykypalveluja ei voida enää ylläpitää jatkossa. Tarvitaan uusi palvelulupaus: mitkä ovat ne kansalaisten keskeiset peruspalvelut, joita rahoitetaan julkisin varoin.
Kansliapäälliköt rauhoittelevat, että keskeisimmät hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan yhä taata.
Virkamiesten mielestä myös nykyisiä hallintorakenteita pitää tarkastella. He suosittavat kuntien määrän vähentämistä nykyisestä 308:sta, koska pienimmät kunnat eivät jatkossa selviydy tehtävistään.
Kaikkia julkisia palveluita pitäisi tehostaa automaation ja tekoälyn avulla.
Kaikenlainen luottamusta rapauttava informaatiovaikuttaminen on lisääntynyt, joten virkamiehet panostaisivat kansalaisten kriittiseen lukutaitoon ja suomalaisen median elinvoimaan.
Kansliapäälliköt korostavat, että poliittisten päätösten valmistelun pitäisi pohjautua tutkittuun tietoon.
2. Kokonaisturvallisuus taattava, ei vain puolustus
Venäjä muodostaa yhä pitkäkestoisen ja pysyvän turvallisuusuhan Suomelle. Nyt perinteisen puolustus- ja turvallisuuspolitiikan rinnalle ovat nousseet huoltovarmuuteen, talouteen, teknologiaan ja ympäristöön liittyvät kysymykset.
Kansliapäälliköt vahvistaisivat yhteiskunnan kokonaisturvallisuutta häiriötilanteissa ja yhteiskunnan kriisinkestävyyttä.
Virkamiesjohtajat nostavat esiin hybridiuhkiin varautumisen, kriittisen infrastruktuurin suojaamisen ja riippuvuudet esimerkiksi ulkomaisesta energiasta tai raaka-aineista.
Heidän mielestään varautumisen ensisijaisista painopisteistä tulisi muodostaa ylivaalikautinen ja poikkihallinnollinen näkemys.
Korkeaa maanpuolustustahtoa pidettäisiin yllä osallistamalla yksilöitä, yrityksiä ja yhteisöjä maanpuolustukseen ja sen päämääriin.
Puolustuksen kehittäminen taas vaatii virkamiesten mielestä vaalikaudet ylittävän parlamentaarisen tuen. Suuret puolustukseen liittyvät muutokset ja asiat on tavallisesti valmisteltu kaikkien puolueiden kesken parlamentaarisissa työryhmissä.
Lisäksi EU:n ja Naton tarjoamat keinot kansallisen puolustuskyvyn ja Euroopan puolustuksen vahvistamiseksi pitää hyödyntää tehokkaasti.
3. Kestävä kasvu on hyvinvoinnin ja julkisen talouden lähtökohta
Virkamiehet korostavat, ettei nopea talouskasvukaan ratkaise julkisen talouden sopeutustarvetta lyhyellä aikavälillä. Kasvutoimet ovat aivan elintärkeitä.
Kansliapäälliköt uudistaisivat koulutusta ja jatkuvaa oppimista, jotta osaavaa työvoimaa olisi paremmin tarjolla. Osaamistasoa olisi nostettava kaikilla koulutustasoilla. He lisäisivät jatko-opintoihin julkisen rahoituksen rinnalle yksityistä ja kansainvälistä rahoitusta.
Julkisella rahoituksella opiskelija voisi suorittaa vain yhden samantasoisen tutkinnon, ja aikuisten lisä- ja täydennyskoulutusta saisi julkisilla varoilla rajatusti.
Virkamiesten tavoitteena on, että jatkossa 60 prosenttia nuorista ikäluokista suorittaisi korkeakoulututkinnon. Tällä hetkellä korkeakoulutettujen osuus väestöstä on alle 40 prosenttia.
Rimaa on laskettu hieman vuoden 2023 raportista, jossa korkeakoulutettujen tavoite oli vielä 70 prosenttia.
Virkamiesjohto pitää maahanmuuton päälinjoista sopimista tärkeänä, jotta työvoimaa olisi saatavilla. Nyt esimerkiksi työperäisen maahanmuuton linjaukset ovat olleet liian poukkoilevia.
Edellisessä raportissa virkamiesjohtajat arvioivat, että työperäisen maahanmuuton määrä pitäisi kaksinkertaistaa, mutta nyt määrästä ei hiiskuta mitään.
Virkamiehet kaipaavat johdonmukaista ilmasto- ja luontopolitiikkaa, siinäkin pitäisi välttää edestakaisin heilumista.
Vihreän siirtymä vaatii merkittäviä investointeja teollisuuden uudistamiseen, korjausrakentamiseen ja puhtaan energian saatavuuteen. Kiertotalousmalleja pitäisi myös kehittää paremmiksi.
TKI-rahoitus pitäisi kohdentaa uudelleen innovaatioita ja kasvua tukevasti. Myös tutkimustulosten kaupallistamista pitäisi tukea enemmän. Lisäksi tekoälyä ja muita uusia teknologioita tulisi hyödyntää talouskasvun luomisessa.
Ykkösvirkamiehet evästävät lopuksi poliitikkoja: Kun tulevissa hallitusneuvotteluissa mietitään mahdollisia lisäpanostuksia, niihin ei pidä ottaa uutta velkaa vaan rahoitusta siirretään kehyksen sisällä.
Virkamiesten motto on ”vaikka lisärahalla tekemisen aika on ohi, tekemisen aika ei ole”.
Muokattu 16.42: Lisätty Timo Lankisen kommentit päävideoksi.
Politiikkaradio pureutui torstaina 28.5. siihen, milloin virkamiehet menevät liian pitkälle neuvoessaan kansan valitsemia päättäjiä ja miksi poliitikkojen on toisaalta syytä pitää näppinsä erossa virkamiesten työstä. Missä kulkee ”poliittisen ohjauksen” raja?
