Yle on viime päivien aikana tuonut julki useita ongelmia vanhuspalveluiden nykytilasta. Selvityksemme paljastaa, että vanhukset elävät edelleen paikoin epäinhimillisissä oloissa, vaikka hoivan puutteet ovat olleet vuosien varrella useita kertoja julkisuudessa.
Maanantaina A-studiossa sosiaaliministeri Wille Rydman sanoi, että hoivakodeissa on havaittu ongelmia enenevässä määrin.
Keskustelu vanhusten hoidon laadusta ryöpsähti viimeksi alkuvuonna 2019. Yksityiset hoivaketjut kuten Attendo, Esperi ja Mehiläinen olivat vallanneet Suomen markkinoita vauhdilla. Laajentumista tehtiin sen verran kovalla kiireellä, että hoivan laatu ja valvonta unohtui.
Teimme tuolloin juttusarjan, jossa selvitimme miten vakavia yksityisten hoivaketjujen puutteet oikein olivat. Näytti siltä, että hoivaketjujen tulos syntyi säästämällä siitä asiasta, josta niille maksettiin. Seuraukset olivat pahimmillaan peruuttamattomia. Valviralle tulvi ilmoituksia kuolemista, johon liittyi jokin laiminlyönti.
Hoivaketjujen johtajat yrittivät puolustautua vetoamalla muun muassa siihen, että kunnat eivät maksa hoivasta riittävästi. Ylipäänsä syyt näyttivät löytyvän jostain muualta kuin peilistä. Erityisen mieleenpainuva oli Attendon toimitusjohtaja Pertti Karjalaisen viileä esiintyminen Ylen A-studiossa.
Hetken näytti siltä, että julkisella keskustelulla on jokin merkitys. Esperissä johto vaihtui ja Attendon osake syöksyi Tukholman pörssissä negatiivisen julkisuuden vuoksi.
Rankan vuoden jälkeen Esperi-yritysryppään Luxemburgiin rekisteröity holdingyhtiö E Hoiva Investment kertoi tilinpäätöksessään, että Suomen kohun aikaansaivat ammattiliitot ja vasemmalle kallellaan olevat poliitikot.
Tulkinta on kiinnostava, mutta tosiasiassa ongelmat alkoivat, kun aluehallintovirasto sulki Esperin hoivakoti Ulrikan vakavien puutteiden vuoksi Kristiinankaupungissa.
Kosmeettisia muutoksia
Noiden vuosien jälkeen hoivakoteihin vaadittavan henkilökunnan määrää on ensin lainsäädännöllä nostettu ja sitten laskettu.
Nykyisin mitoitus on 0,6 työntekijää vanhusta kohden. Se on vähemmän kuin vuoden 2019 hoivakriisin seurauksena päätettiin.
Monessa hoivapaikassa mitoitukseen pääseminen on ollut tyytyväisyyden aihe. Kyse on kuitenkin absoluuttisesta minimistä. Jos vanhuksen laadukas hoivaa vaatii enemmän työntekijöitä, heitä pitää palkata.
Tilanne on vaikea, koska hyvinvointialueiden budjettileikkausten jälkeen niillä on paineita vähentää eikä lisätä vanhusten hoivan määrärahoja.
On pitkään ollut selvää, että politiikan seurauksena tulleet muutokset ovat hoivan laadun kannalta kosmeettisia. Niillä ei pystytä vastaamaan väestön ikääntymisen mukanaan tuomiin vaatimuksiin.
Etenkin alkuvuonna 2026 uutisotsikot ovat olleet karmeita. Vanhuksia on kuollut olosuhteissa, joiden selvittämisestä ei enää vastaa valtion Lupa- ja valvontavirasto (LVV), vaan poliisi.
Alkuvuonna päätimme alkaa pyytää viranomaisilta asiakirjoja hoivakotien tilanteesta.
Vuonna 2019 oli ilmiselvää, että katse kannattaa pitää yksityisissä hoivajäteissä. Nyt ei ollut. Näytti siltä, että ongelmat ovat kaikkialla. Oletus osui oikeaan.
Silti asiakirjojen seasta nousi jälleen päällimmäisenä esiin yksityinen hoivaketju. Tällä kertaa se oli suurelle yleisölle tuntemattomampi Yrjö ja Hanna hoiva. Sen mukaan niiden hoivakotien ongelmat on nyt korjattu.
Se kuuluu yleishyödylliseen Yrjö ja Hanna -säätiöön, joka on yhtiöittänyt hoivakotitoimintansa. Tässä ei sinänsä ole mitään ihmeellistä, kunhan osakeyhtiöiden kautta saatuja voittoja käytetään säätiön toimintaan.
Säätiön nettisivujen mukaan omistajiin kuuluu nykyisin säätiön lisäksi myös yksityishenkilöitä. Keitä he ovat?
Attendon vaikutus näkyy säätiötaustaisissa hoivakodeissa
Yrjö ja Hanna hoivan taustayhtiöiden vastuuhenkilötietoja katsoessa paljastuu mielenkiintoinen yksityiskohta. Yhtiöiden ainoaksi edunsaajaksi on merkitty Attendon entinen toimitusjohtaja Pertti Karjalainen.
Myös Yrjö ja Hanna hoivan toimitusjohtaja Sari Laakso on toiminut aiemmin Attendon johtotehtävissä. Hän sanoi puuttuneensa ongelmiin esimerkiksi Hämeenlinnan hoivakodissa heti, kun sai niistä tiedon.
Yrjö ja Hannan hoivapalveluita on pyöritetty pitkään Yrjö ja Hanna Hoivapalvelut Oy:n ja Yrjö ja Hanna Hoiva Oy:n kautta. Vuonna 2023 tehtiin yritysjärjestely, jossa nämä yhtiöt siirtyivät samana vuonna perustetulle OYH Groupille.
Karjalainen vahvisti Ylelle, että hän omistaa OYH Groupista 49,9 prosenttia sijoitusyhtiönsä kautta. Toinen pääomistaja on Yrjö ja Hanna -säätiö.
Karjalainen kertoo tulleensa mukaan Yrjö ja Hanna hoivaan noin vuosi sitten. Hänen mukaansa toimintaa on kehitetty monella tavoin, muun muassa johtoa on vaihdettu. Karjalaisen mukaan säätiö pyysi hänet mukaan kehittämään Yrjö ja Hanna hoivan toimintaa.
Kehitystä onkin tapahtunut. Sen jälkeen, kun Yrjö ja Hannan kahden hoivayhtiön omistuksia on järjestelty uusiksi, niiden tulos on ampaissut nousuun.
Yhtiöiden tilikauden voitto parani edellisvuodesta yhteensä noin 1,3 miljoonaa euroa. Säätiölle kotiutettiin vuoden ensimmäiseltä puoliskolta lähes kaksi miljoonaa osinkoa.
Attendon väen vaikutus näyttää tuoneen heti taloudellista tehokkuutta hoivakotien toimintaan.
Kiva juttu omistajien kannalta, mutta ilman huomiota eivät voi jäädä myöskään hoivakotien laatuun liittyvät ongelmat.
Korjaus 28.5. klo 15:50: Korjattu, että ”Attendon osake syöksyi pörssissä”. Aiemmin jutussa luki, että ”Attendon tulos syöksyi pörssissä”.