Turun raitiotie oy:n toimistolla ei aikailtu, kun kaupunginvaltuusto viime viikon maanantaina teki historiallisen päätöksen ratikan rakentamisesta Turkuun.
Raitiotieallianssi käynnisti välittömästi kilpailutuksen rakentamisen yhteydessä tehtävistä arkeologisista tutkimuksista.
Allekirjoitusten pitäisi olla sopimuspapereissa ensi syksynä, sillä tavoitteena on käynnistää yli kolme vuotta kestävät arkeologiset kaivaukset keväällä 2027.
Varsinaisen raitiotien rakentamisen on määrä alkaa vuonna 2028 alueilla, joilla arkeologisia tutkimuksia ei tarvita.
Toimitusjohtaja Juha Saarikosken mukaan kyse on hankkeen etenemisen kannalta kriittisestä aikataulusta.
– Meillä on nyt valtuustopäätöksen jälkeen kiire haalia kaikki resurssit, mitä tähän tarvitaan.
Turun historiallisen keskustan alueella tehtävät arkeologiset tutkimukset ovat poikkeuksellisen mittavat. Niiden on arvioitu työllistävän jopa sata ammattilaista, ja hankkeeseen on varattu 26,6 miljoonaa euroa.
– Iso osa tästä euromäärästä kuluu löytöjen konservointiin, joka jatkuu vielä useita vuosia kaivausten jälkeen, sanoo Saarikoski.
Jatko odottaa vielä valtion tukipäätöstä
Tutkimukset käynnistyvät Turun tuomiokirkon edustalla kulkevalla Uudenmaankadulla ensi keväänä. Valtuustopäätöksen mukaiselle joukkoliikennekäytävälle on valtion rahoitus jo olemassa.
Grafiikkavideo näyttää koko suunnitellun kaivausalueen raitiotien reitillä.
Arkeologisten kaivausten on määrä laajentua Hämeenkadulle ja Aurajoen toisella rannalla Aninkaistenkadun kautta Eerikinkadulle, kun valtion rahoituksen jatko varmistuu. Koko Turun raitiotiehankkeen kustannusarvio on 465,2 miljoonaa euroa.
Toimitusjohtaja Juha Saarikosken mukaan todennäköisesti seuraavalle hallituskaudelle venyvä tukipäätös on lähinnä aikataulukysymys, joka on odottanut kaupungin investointipäätöstä.
– Nähdäkseni on enemmän tai vähemmän selviö, että valtion rahoitus sieltä tulee.
Kaivausten uskotaan tuovan esiin löytöjä
Uudenmaankadulla tehtiin koekaivauksia jo viime vuoden kevättalvella. Ne paljastivat piha-alueen 1500–1600-luvulta, muun muassa hovioikeuden asessorin talon jäänteet.
Vaikka Juha Saarikoski ei itse arkeologi olekaan, uskoo hän raitiotien reitiltä tehtävän vielä runsaasti mielenkiintoisia löytöjä, aina 1200-luvun lopulta asti.
– Koekaivaus oli lähinnä pintaraapaisu suunnitelmien tekemiseksi ja kajoamisluvan hakemiseksi. Tarkoitus ei ollut tehdä kattavaa tutkimusta, vaan käytännössä koekaivaukset tehtiin pienimmällä mahdollisella alueella, joka pystyttiin avaamaan riittävän syvälle.
Pilkottu osiin historiallisten kortteleiden mukaan
Parhaillaan raitiotieallianssi suunnittelee tarkemmin arkeologisten kaivausten ja rakennustöiden lomittamista.
Suuri kokonaisuus on jaettu pienempiin osiin arkeologisista lähtökohdista.
Ympäristö- ja vastuullisuuspäällikkö Minna Tontin mukaan suunnittelun pohjana on käytetty vanhojen karttojen tonttijakoja ja kortteleita. Tavoitteena on tarjota tutkimusmahdollisuus monelle arkeologiselle taholle.
– Kilpailutuksessa haetaan useampia toimijoita, ja on myös heidän kiinnostuksestaan kiinni, missä he ovat omimmillaan ja mihin haluavat hankkeen puitteissa ryhtyä.
Videolla Minna Tontti kertoo kuinka vanhoista asuinkortteleista löytyvät rakenteet suojataan raitiotien alle. Siellä, missä paaluttaminen voisi vaurioittaa vanhoja rakenteita, käytetään maanvaraista laattaa.
Mitään raitiotien rakennustyöt pysäyttäviä löytöjä kaksikko ei odota, mutta aikataulut tulevat varmasti hieman elämään viikottain tai kuukausittain. Joissain paikoin tutkimuskaivaukset voivat sujua odotettua hitaammin, toisaalla taas joutuisammin.
Arkeologit seuraavat raitiotien rakennustöitä Turun keskustassa myös varsinaisen kaivuualueen ulkopuolella.
– Tutkimukset ovat Turun historian kannalta hirveän isot. Olemme alueella, josta on mahdollista kerätä todella paljon uutta tutkimustietoa ja tehdä löytöjä. Varmasti erittäin mielenkiintoinen työ arkeologeille, jotka pääsevät mukaan hankkeeseen, sanoo Minna Tontti.
Toimitusjohtaja Juha Saarikoski muistuttaa Turun tuomiokirkon alueen olevan Suomen vanhinta kaupunkirakennetta.
– Tämä on valtava näyteikkuna Suomen ja Turun historiaan.