Helsingin Kalasataman kerrostalopalon korvausvastuukysymykset on monimutkainen kokonaisuus, jossa useampi taho voi joutua vastuuseen.
Helsingin yliopiston vakuutus- ja vahingonkorvausoikeuden professori Olli Norros sanoo, että tapauksen monimutkaisuus johtuu sekä vahingon syntymekanismista että ainakin viidestä mahdollisesta vastuutahosta.
Mahdollisia vastuutahoja ovat grillin käyttäjä, talon rakentaja mahdollisten rakennusvirheiden osalta, rakennusvalvonta sekä grillin valmistaja ja myyjä tuotevastuun perusteella.
Kaasugrilli leimahti oudosti
Poliisi kertoi tänään, että palon alkulähteenä olleessa kaasugrillissä saattoi olla tekninen vika. Tulipalo sai todennäköisesti alkunsa grillin äkillisestä syttymisestä.
– Jos grilli on käyttäytynyt jotenkin arvaamattomasti, niin ei omistajan syyksi silloin voitane lukea mitään huolimattomuutta, kunhan grillin käyttö on sinänsä ollut sallittua parvekkeella, Norros sanoo.
Vahinkojen suuruusluokka on vielä tarkentumatta, mutta joka tapauksessa puhutaan miljoonista euroista.
Norroksen mukaan korvauksia haetaan ensisijaisesti kiinteistön omistajan eli vuokra-asuntoyhtiö Lumo-kotien kiinteistövakuutuksesta, joka todennäköisesti maksaa suurimman osan vahingoista. Asukkaat hakevat korvausta omista kotivakuutuksistaan.
– Mutta korvausselvittely ei pääty siihen, koska vakuutusyhtiöllä on lain ja vakuutussopimusehtojen perusteella niin sanottu takautumisoikeus, Norros sanoo.
Takautumisoikeuden perusteella vakuutusyhtiö voi esittää vahingonkorvausvaatimuksia mahdollisille vahingon aiheuttajille. Käytännössä useat vakuutusyhtiöt saattavat riidellä keskenään siitä, miten vahingot katetaan eri vakuutuksista.
Vastuuvakuutus tuo turvaa
Poliisi kertoi tänään myös, että rikoksesta epäiltyjä on vain yksi, grilliä käyttänyt mies. Häntä epäillään yleisvaaran tuottamuksesta. Mies kiistää syyllistyneensä rikokseen.
Jos grillaaja joutuisi vastuuseen, hänen turvanaan olisi hänen kotivakuutuksensa vastuuvakuutus. Olettaen, että hänellä oli kotivakuutus.
Norros pitää käytännössä selvänä, että yksityishenkilö ei joudu maksamaan miljoonavahinkoja.
– Kun on kyse näin isosta vahingosta, niin yksityishenkilön maksukyky ei mitenkään riitä. Silloin korvauksia tullaan sovittelemaan voimakkaasti.
Vahingonkorvausvastuuta voidaan lain mukaan sovitella kohtuusperusteella. Sovitteluharkinnassa otetaan huomioon myös se, että kiinteistön omistajalla on ollut vakuutukset, joista saadaan merkittävä osa korvauksesta.
– Se on peruste sitä vastaan, että yksityishenkilön pitäisi joutua käytännössä elinikäisen ulosoton kohteeksi, sanoo Norros.
Kirkonpolttaja sai korvaukset niskoilleen
Norroksen mukaan Kalasataman tapaus puoltaa voimakasta sovittelua, jos tuomioistuin aikanaan katsoo, että asukas on vastuussa vahingoista.
Joskus miljoonaluokan vahingonkorvaukset voivat tulla yksityishenkilön maksettaviksi.
Porvoon tuomiokirkon vuonna 2006 sytyttänyt nuori mies joutui maksamaan lähes 4,3 miljoonan euron vahingonkorvaukset korkoineen. Korvauksia vaati vahingot ensi kädessä kuitannut vahinkovakuutusyhtiö.
Norros pitää ratkaisua ankarana yksityishenkilön maksukyky huomioon ottaen.