Tiina Juntunen kiertelee ympäri kotipihaa ja huutelee ”Seppoa”.
Olisi lounasaika, mutta neljän kilon painoista villisikaa, Seppoa, ei näy eikä kuulu.
Viimein omapäinen porsas löytyy talon seinustalta. Juntusen kädessä oleva ruokakuppi saa sen keskeyttämään vimmaisen kaivuutyönsä hetkeksi.
Multainen kärsä uppoaa ruokaan ja samassa alkaa hyväntuulinen mässytys. Malttamattoman eläimen lounastauko ei kestä kauaa.
Talon emäntä nappaa Sepon syliinsä, istahtaa rappusille ja alkaa kertoa pienen porsaan tarinaa.
Tiinalla on miehensä Veikka Juntusen kanssa villisikatarha.
Villisioille syntyy aika ajoin heiveröisiä porsaita, jotka luonnossa olisivat tuomittuja kuolemaan.
Heikoimmat yksilöt eivät pysty kilpailemaan ravinnosta vahvempien sisarustensa kanssa. Lisäksi pienimmät voivat joutua isompiensa väkivallan kohteeksi. Myös Seppoa oli purtu.
Seppo oli tuplasti pienempi kuin muut porsaat, eikä pärjännyt ruuan saamisessa.
Tiina Juntunen, Suomussalmi
Tällaisessa tilanteessa käytännössä ainoana vaihtoehtona on tarhatun villisian lopettaminen.
Villisikojen tarhaaminen tulkitaan luonnonvaraisten eläinlajien tuotantotarhaukseksi. Käytännössä tarhattu villisikakin on siis villieläin.
Eläinten hyvinvointilaki kieltää tiukasti luonnonvaraisten selkärankaisten eläinten ottamisen lemmikiksi.
Tiina Juntunen päätti kysyä valvontaeläinlääkäriltä, olisiko vammoista kärsivällä villisianporsaalla vaihtoehtoja.
Seppo sai jäädä henkiin, nyt Tiina ja Veikka Juntusen virallisesti vahvistettuna lemmikkieläimenä.
Eläinlääkärin ohjeita noudattamalla pieni villisika toipui vammoistaan ja saa nyt esimerkiksi kulkea Juntusten pihamaalla.
Kärsäkosketus on ehdottomasti kielletty
Lemmikkieläimenä Sepolla ei ole villisikatarhaan mitään asiaa.
Syynä ei ole tarhaa kiertävä panssariaita ja sen molemmilla puolilla oleva sähköaita.
Vahvojen aitarakennelmien tarkoituksena on estää afrikkalaisen sikaruton leviäminen suomalaisiin sikaeläimiin.
Afrikkalaista sikaruttoa ei ole tavattu Suomessa, mutta rajan takana Venäjällä tilanne on toinen. Tauti voi kulkeutua Suomeen villisikojen mukana.
Isompana Seppoa odottaa kuitenkin paluu villisikatarhaan. Tiina Juntunen arvioi, että nyt noin nelikiloinen possu kasvaa ulos sylistä jo tulevana syksynä.
Seppo on kaveri myös sitten, kun se on isompi. Silloin se on vain iso kaveri.
Tiina Juntunen, Suomussalmi
– Vaikka se kesy onkin, on se sisätiloihin tuonne taloon vähän turhan iso, naurahtaa Juntunen.
Aikuisena Sepon elopaino asettuu jonnekin 250 – 300:n kilon välille.
– Seppo on kaveri myös sitten, kun se on isompi. Silloin se on vain iso kaveri, Juntunen toteaa haikeasti.
Tiina Juntunen kertoo, että karjujen kanssa kesy villisika ei pärjäisi.
– Minä voin mennä tarhaan Sepon luokse ja käsitellä sitä ihan eri tavalla, kuin karjua, mikä siellä nyt on. Sehän on käytännössä villi, tuumii Juntunen.
Viraali villisika Seppo
Sosiaalisen median suosioon Seppo karkasi vahingossa, kun Tiinan Juntusen Facebookiin jakama video julkaistui myös muille hänen tilinsä kanaville.
– Puhelin alkoi pilipattamaan, tulee viestejä, tulee kommentteja, tulee vaikka mitä, hän luettelee.
Hetkessä videolla oli yli sata tuhatta näyttökertaa.
Nyt Seppo-tilien videoita on katsottu jo yli miljoona kertaa.
Puhelin alkoi pilipattamaan. Tulee viestejä, tulee kommentteja, tulee vaikka mitä.
Tiina Juntunen, Suomussalmi
Ja koska Seppo on aito villisika, Juntuset kysyivät valvontaeläinlääkäriltä ohjeet myös Sepon some-esiintymiseen.
– Eläinlääkäri pyysi painottamaan videoissa, että toimimme viranomaisten kanssa yhteistyössä ja teemme asiat, kuten he ovat ohjeistaneet, toteaa Tiina Juntunen.
Juntuset kertovat sosiaalisen median sisällöissä avoimesti, että Seppo on virallinen lemmikkieläin eikä luonnosta napattu villisika.
Seppo on ehtinyt kipittää navetan taakse. Siellä se möyhii vahvalla kärsällään tuleentunutta heinikkoa.
– Me teemme tässä kaiken kurjuuden keskellä Sepon kanssa hyvän mielen videoita, Juntunen toteaa.
Hän jää hymy kasvoillaan seuraamaan harvinaisen lemmikkieläimensä askareita.