Helsingin käräjäoikeus on määrännyt Venäjän maksettavaksi tuomitut miljardikorvaukset täytäntöönpantavaksi Suomessa.
Käräjäoikeus teki päätöksen asiasta maaliskuun alussa.
Taustalla on vuonna 2023 tehty Haagin kansainvälisen välitystuomioistuimen päätös siitä, että Venäjän on korvattava Ukrainan valtion energiayhtiö Naftogazille ja sen tytäryhtiöille sodassa aiheutettuja tuhoja yli neljä miljardia euroa korkoineen.
Yleissopimuksen mukaan jokaisen sopimusvaltion on tunnustettava välitystuomio sitovaksi ja pantava se täytäntöön alueellaan.
Nyt näin on tehty Suomessa.
Helsingin käräjäoikeuden päätös merkitsee, että Suomessa takavarikoidut Venäjän valtion varat ja sen omaisuuden, kuten kiinteistöjen, myymisestä saadut tuotot yli neljään miljardiin euroon saakka on luovutettava korvauksena Naftogazille.
Ulosottolaitos on takavarikoinut Suomessa kymmeniä Venäjän valtion omistamia kohteita ainakin yli 40 miljoonan euron arvosta.
Venäjä valitti
Käytännössä Venäjältä takavarikoituja omistuksia ei kuitenkaan vielä voida myydä, sillä Venäjä on valittanut Helsingin käräjäoikeuden päätöksestä hovioikeuteen.
Käräjäoikeuden ratkaisu ei siis ole lainvoimainen, koska asian käsittely on yhä kesken hovioikeudessa.
Rikos- ja prosessioikeuden emeritusprofessori Matti Tolvanen arvioi Ylelle, ettei estettä täytäntöönpanolle ole, jos hovioikeus päätyy samalle kannalle kuin käräjäoikeus.
– Suomessa täytäntöönpano etenee normaalissa ulosottosäännöstön mukaisessa järjestyksessä eli takavarikoidut varat ja kiinteistöjen tuotot ovat käytettävissä ukrainalaisyhtiön hyväksi.
Syksystä 2024 lähtien Venäjän omaisuutta on takavarikoitu Suomessa, jotta Venäjä ei voisi luovuttaa omaisuuttaan eteenpäin.
Venäjältä outo väite oikeudelle
Venäjä on tehnyt kaikkensa kampittaakseen asian etenemistä tuomioistuimissa.
Ensinnäkin se vaati, että asia käsiteltäisiin käräjäoikeudessa suullisesti, mutta oikeuden mielestä siihen ei ollut tarvetta, koska juttu oli ratkaistavissa kirjallisen oikeudenkäyntiaineiston perusteella.
Lisäksi Venäjän valtio huomautti, että se on jo vuonna 2023 vaatinut Haagin valitustuomioistuimessa lopullisen välitystuomion kumoamista. Valituksen käsittely on edelleen kesken Haagissa.
Venäjä vaati keskeneräiseen prosessiin vedoten, että Helsingin käräjäoikeus lykkäisi asian käsittelyä Suomessa siihen saakka, kunnes kumoamiskanne on käsitelty Haagissa.
Tähänkään käräjäoikeus ei suostunut.
Käräjäoikeus muun muassa huomautti, että kumoamisprosessin käsittely Haagissa tulee kestämään vuosia, joten viivästys aiheuttaisi hakijoille kohtuuttomasti haittaa ja estäisi hakijoita saamasta omaisuutensa pakkolunastusta koskevan korvauksen.
Matti Tolvasen mukaan Venäjän nostama kumoamiskanne ei käräjäoikeuden ratkaisun perusteella estä välitystuomion täytäntöönpanoa.
Venäjä esitti käräjäoikeudelle myös erikoisen tulkinnan Krimin niemimaan asemasta Suomen silmissä.
Venäjä nimittäin väitti, että välitystuomion täytäntöönpano olisi vastoin Suomen oikeusjärjestyksen perusteita, koska siten Suomi tunnustaisi ”investointisuojasopimuksen sovellettavuuden Krimin niemimaahan osana Venäjän federaatiota”.
– Välitystuomion täytäntöönpano merkitsisi, että Suomi pitäisi Krimin niemimaata osana Venäjän federaatiota, Venäjä lausui oikeudelle.
Käräjäoikeus totesi, että Venäjän näkemys on ”vailla todellisuuspohjaa”.
Oikeus: Venäjä pakkolunasti omistukset
Välitystuomion taustalla on vuoden 2014 tapahtumat Krimin niemimaalla. Tuolloin Venäjä miehitti Krimin ja liitti sen osaksi itseään.
Helsingin käräjäoikeuden mukaan Venäjä samalla pakkolunasti ja kansallisti Krimillä sijainneet liiketoiminnot ja varat, jolloin Naftogaz menetti omistuksensa Venäjän valtiolle ilman korvauksia.
Näin ollen Venäjä on velvollinen korvaamaan yhtiölle pakkolunastamansa ja tuhoamansa omaisuuden.
Katso myös:
Ylen aamu käsitteli venäläisomisteisten kiinteistöjen takavarikointia 30. lokakuuta 2024.