Suojelupoliisi kertoi keväällä pitävänsä kotiopetuksen yleistymistä uhkana Suomen turvallisuudelle.
Ilmiö on Suomessa yhä verrattain pieni, mutta kasvussa. Kotioppijoita on tällä hetkellä noin tuhat. Määrä on kolminkertaistunut seitsemässä vuodessa.
Yle pääsi huhtikuussa tutustumaan 15 oppilaan Kristillinen koulu Omenapuuhun Lappeenrantaan.
Kotikoulun valinneita huoltajia on vierailun myötä helppo ymmärtää.
Yksi kotikoulu Omenapuussa haastattelemistani vanhemmista nimesi tärkeimmäksi syyksi kotikoulun valintaan turvallisuuden.
Hän kertoi käyneensä itse pienen kyläkoulun, jossa kaikki tunsivat toisensa. Kotikoululla ja entisaikojen kyläkoululla on paljon yhteistä, vanhempi vertasi kokemuksiaan.
Perustelu on kiinnostava, sillä suojelupoliisi on, paradoksaalista kyllä, nostanut kotikoulujen yleistymisen nimenomaan turvallisuusuhaksi.
Siinä on iso ristiriita, että osa vanhemmista kokee epäviralliset kotikoulut turvallisemmiksi kuin tavalliset, opetusluvalliset koulut.
Onhan tavallisissa kouluissa kuitenkin perustellut raamit, pätevät opettajat ja erityisopettajat.
Kotona lastaan opettavalla vanhemmalla lienee harvoin opettajan pätevyyttä, eikä osaamista tai opetusta valvota myöskään kotikouluissa.
Yhdistys: Moni huoltaja toivoo, että lapsi voisi käydä koulussa
Kotikouluyhdistyksen hallituksen jäsen Gunta Paavola luettelee syitä valita kotiopetus. Sellaisia ovat ovat muun muassa kouluväkivalta ja lapsen kuuluminen neurokirjolle, Paavola kertoo yhdistyksen tekemään kyselyyn viitaten.
Paavola kertoo myös, että todellisuudessa moni kotioppijoiden huoltajista toivoo, että heidän lapsensa pystyisivät käymään tavallista koulua.
Kotikoulu on suhteessa yleisempää muilla kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvien joukossa. Se herättää pohtimaan rasismin yhteyttä kotiopetuksen suosioon.
Rasismi on yleistä ainakin suomalaisissa yläkouluissa, eikä siihen puututa systemaattisesti. Näin kertoo viime elokuussa julkaistu tutkimus.
Kouluissa on syytä pohtia, mitä siellä voidaan tehdä, jotta jokaisen lapsen olisi turvallista käydä koulua.
Koulupakko ei ole ongelmaton idea
Suojelupoliisia huolettaa kotikouluissa erityisesti ääri-ideologioiden levittäminen ja segregaation eli väestön eriytymisen paheneminen.
Nämä voivat olla vakavia kehityskulkuja erityisesti yleistyessään, suojelupoliisin erikoistutkija Anna Santaholman sanoo.
Santaholman mukaan kotikoulun valintaan liittyy usein ideologioita, jotka voivat olla uskonnollisia. Näitä, kouluja pyörittävien omia arvoja saatetaan tuoda mukaan kotiopetukseen, Santaholma sanoo.
Opetusministeriö selvittää parhaillaan, että pitäisikö Suomeen säätää koulupakko.
Supon mukaan koulupakko parantaisi turvallisuutta. Pakottamisessa on kuitenkin omat ongelmansa.
Ideologisista syistä kotiopetuksen valinneet eivät välttämättä laittaisi lapsiaan kouluun, vaikka siellä puututtaisiin kiusaamiseen aiempaa hanakammin – jos taustalla on siis epäluottamus koko koulusysteemiä tai jopa yhteiskuntaa kohtaan.
Esimerkiksi Karfien perhe oli valmis poistumaan jopa maasta oman ideologiansa puolesta.
Suojaisiko koulupakko siis lapsia, jos heidät saatetaan viedä sen vuoksi pois maasta?
Entä miten turvattomuuden takia kotiopetuksen valinneiden kokemus turvallisuudesta varmistetaan, jos tavalliseen peruskouluun on pakko mennä?
Lasten oikeus oppimiseen pitää turvata, oli syy kotiopetuksen valinnan taustalla mikä hyvänsä.
Kotikouluista keskusteltiin A-studiossa maaliskuussa: