Keiden pitää mennä työpaikalle läsnätöihin siitä huolimatta, että päällä on drooniuhka, eikä viranomaisten mukaan kotoa saa poistua?
Entä maksetaanko niille työntekijöille palkkaa, jotka jäävät drooniuhkan takia kotiin, eivätkä voi tehdä töitä etänä?
Näistä pelisäännöistä työnantajat ja työntekijät yrittävät sopia perjantaihin 12. kesäkuuta mennessä.
Työministeri Matias Marttinen (kok.) vakuutti keskiviikkona A-studiossa, että jos osapuolet eivät osaa asiaa ratkaista, siirtyy se ministerin työpöydälle ja hän ratkaisee sen ennen kesälomia.
Aikataulu on haastava, sillä kolmikantaryhmä tapasi ensi kerran tiistaina, eikä yhtäkään varsinaista kokousta ole pidetty.
Jaatinen: Täysin uusi tilanne
Ensimmäinen varsinainen kokous pidetään huomenna perjantaina.
Työryhmää vetävän työ- ja elinkeinoministeriön kansliapäällikön Timo Jaatisen mukaan aikataulu on kunnianhimoinen.
– Iso kuva pitää saada kuntoon nopeasti. Jokaiseen yksityiskohtaan ei kahdessa viikossa löydetä ratkaisua, Jaatinen sanoo.
Työsopimuslaki on tehty aikana ennen drooniuhkia.
Timo Jaatisen mukaan tavoitteena on tehdä selkoa siitä, mitä nykyiset lait ja ohjeistukset drooniuhkan aikana työskentelystä määräävät ja toisaalta siitä, mistä ne eivät määrää.
– Drooniteknologia on ihan uutta, eikä meillä ole droonien osalta ohjeistusta tällä hetkellä. Siksi me kokoonnumme.
Drooniteknologia on ihan uutta, eikä meillä ole droonien osalta ohjeistusta tällä hetkellä. Siksi me kokoonnumme
Timo Jaatinen, TEM
Valmiuslaki turhan järeä
Nyt työnantajat ja palkansaajat tulkitsevat työsopimuslakia drooniuhkassa eri tavoin.
Työnantajien mukaan palkanmaksuvelvollisuutta ei ole, sillä drooniuhkan aiheuttama este kohdistuu työmatkaan eikä työhön.
Palkkoja ei esimerkiksi tarvinnut maksaa, kun suomalaisia oli jäänyt Yhdysvaltojen Iran-hyökkäyksen takia Dubaihin jumiin.
Työntekijöiden, kuten palkansaajakeskusjärjestö STTK:n mukaan kyse ei ole työmatkan estymisestä vaan työn tekeminen estyy hengen ja terveyden vaarantavan tilanteen takia.
– Työsopimuslaki on tehty työntekijöiden suojaksi, joten epäselvässä tilanteessa sitä pitäisi tulkita työntekijän edun mukaisesti, sanoo STTK:n puheenjohtaja Else-Mai Kirvesniemi.
Korona-aikana otettiin väliaikaisesti myös valmiuslainsäädäntö käyttöön. Drooniuhkat taas ovat tyypillisesti ohi tunneissa.
Jaatinen sanoo, että koronapandemian aikaisia käytäntöjä ei voi suoraan soveltaa drooniuhkiin.
– Nyt selvitetään, mihin normaalioloissa voimassa oleva lainsäädäntö venyy, ja miten sen puitteissa toimitaan.
Toiveena sopu, ei uusi lainsäädäntö
Jos työmarkkinajohtajat eivät saa palkkakiistaa ratkaistua, säädetään laki.
Työmarkkinajohtajat kertovat Ylelle, että käytännöistä olisi toivottavaa saada sopu ilman uuden lain sorvaamista.
– Hyvä tilanne tietenkin olisi, että päästäisiin maaliin ilman kankeaa lainsäädäntöä, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Ilkka Oksala.
Käytännössä tämä tarkoittaisi, että osapuolet sitoutuisivat tulkitsemaan lakia samalla tavalla.
Tämä voi olla helpommin sanottu kuin tehty, kun osapuolten tulkinnat ovat olleet jotakuinkin päinvastaiset.
– Jos osapuolet ovat kovin erimielisiä tulkinnasta, niin lakia täytyisi tarkentaa siihen suuntaan, että se selkeästi kattaa työnteon estymisen droonihyökkäystilanteissa aiheutuvan vaaran takia, sanoo STTK:n Kirvesniemi.
Neuvottelijat eivät avaa, ollaanko asiasta hieromassa jonkinlaista kompromissia.
KT: Kriittisistä aloista tärkeää sopia
Kunta- ja hyvinvointialuetyönantajat (KT) toteaa, että kriittisistä aloista on vähintään yhtä tärkeää sopia kuin palkasta.
Niihin kuuluvat tyypillisesti muun muassa sote-ala eli sairaalat ja ympärivuorokautinen hoiva.
– Sanoisin, että se minkä alojen työntekijät velvoitetaan tulemaan töihin drooniuhkan aikana on meille vielä akuutimpi asia kuin palkat, sanoo KT:n neuvottelujohtaja Jenni Aaltonen.
– Sote-sektorin lisäksi kriittisiin aloihin kuuluvat esimerkiksi kemianteollisuus ja muut tuotantolaitokset, joiden prosessit vaativat jatkuvaa valvontaa, EK:n Oksala lisää.
STTK:n Kirvesniemen mukaan kriittisten alojen työvuorojen joustamisesta drooniuhkan aikana voisi sopia työpaikoilla.
– Mutta palkanmaksussa tarvitaan valtakunnallinen selvyys. Ei voi olla niin, että joillakin työpaikoilla maksetaan työntekijöille siitä, että työnteko on estynyt ja joillakin ei makseta.
Suomen Yrittäjien toimitusjohtaja Mikael Pentikäinen arvioi tiistaina A-studioissa, että valtaosalla työpaikoista olisi mahdollista toimia niin, ettei muutaman tunnin viivästyminen aiheuta isoa ongelmaa.
SY on esittänyt, että mikäli palkkaa maksetaan, sen rahoittaisi valtio, eikä työnantaja.