Miksi tuotteessa voi olla Avainlippu-merkki, vaikka siitä suuri osa on ulkomailla tehtyä? Nyt vastaa merkin edustaja

Avainlippu-merkki kertoo suomalaisesta työstä ja alkuperästä. Sen saamiseen kuitenkin riittää, että tuotteen kotimaisuusaste on vähintään 50 prosenttia.

Uusi Kuoma-kenkä esillä pakkauksensa päällä vihreällä nurmikolla.
Moni kuluttaja haluaa ostaa kotimaisia tuotteita ja valitsee siksi Avainlippu-merkillä markkinoidun tuotteen. Kuva: Tanja Heino / Yle

Kaupan hyllyllä tuotteen suomalaisuus on myyntivaltti. Sitä markkinoimaan on luotu erilaisia merkkejä. Yksi niistä on Suomalainen työ ry:n Avainlippu-merkki.

Yhdistyksen mukaan merkki kertoo siitä, että tuote on valmistettu Suomessa.

Merkki kuitenkin sallii ulkomaisten raaka-aineiden ja ulkomailla valmistettujen osien käytön.

Yle kertoi tänään vahvasti suomalaisuuttaan korostavan Kuoman alkaneen tehdä osan kenkiensä valmistuksesta ulkomailla, muun muassa Aasiassa ja Baltiassa.

Tätä ei ole selkeästi kerrottu asiakkaille. Maininta Aasiasta ilmestyi Kuoman nettisivuille vasta, kun Yle oli ottanut asiasta yhteyttä Kuomaan.

Kuoma markkinoi kenkiään vahvasti Avainlippu-merkillä, joka kertoo tuotteen kotimaisuudesta.

Tässä jutussa Suomalaisen työn asiakkuuspäällikkö Nina Pohjoiskoski kertoo, miksi Avainlippu-merkin voi saada, vaikka merkittäväkin määrä tuotteen tuotannosta tapahtuu ulkomailla.

Miksi tuote voi saada Avainlippu-merkin, vaikka osa siitä on valmistettu ulkomailla?

– Tuotteen ei tarvitse olla kokonaan Suomessa tehty. Merkin myöntämiseen on tietyt kriteerit.

– Olennaisin osa tuotteen valmistuksesta täytyy tapahtua Suomessa. Valmistamisella tarkoitetaan prosessia, jossa esimerkiksi raaka-aineita tai erilaisia tuoteosia yhdistetään tai muokataan eri menetelmien avulla, jotta syntyy uusi tuote.

Miksi Avainlippu-merkillä markkinoidussa tuotteessa saa käyttää ulkomailla tehtyjä osia?

– Kaikkia raaka-aineita ei saa Suomesta. Niitä on pakko tuoda maailmalta. Tuotteessa voi olla myös teknisiä osakomponentteja, joita kukaan ei valmista Suomessa.

– Pelkkä raaka-aine tai pelkkä komponentti ei voi saada merkkiä. Niistä pitää syntyä uusi tuote, ja sille tuotteelle merkki voidaan myöntää kun kriteerit täyttyvät.

Miten tuotteen kotimaisuusaste määritellään?

– Tuotteesta tehdään niin sanottu kotimaisuusastelaskelma. Siinä otetaan huomioon raaka-aineiden ja henkilöstökulujen lisäksi muun muassa osa- ja puolivalmisteet, pakkausaineet ja tarvikkeet, markkinointikulut ja tuotekehityskustannukset.

– Saadakseen Avainlippu-merkin tuotteen kustannuksista 50–100 prosenttia pitää jäädä Suomeen.

Mitä Avainlippu-merkille tapahtuu, jos tuotteen valmistusta siirretään paljon aiempaa enemmän ulkomaille?

– Avainlippu-merkki on voimassa toistaiseksi, mutta sen kriteerien paikkansapitävyys tarkastetaan kolmen vuoden välein. Jos tuotannossa tapahtuisi suuria muutoksia, esimerkiksi tuotanto siirtyisi Viroon tai muualle ulkomaille, kriteerit eivät enää täyty. Silloin merkistä täytyy luopua.

Mitä sanoisitte kuluttajille, jotka luulevat Avainlippu-merkin tarkoittavan, että tuote on kokonaan valmistettu Suomessa?

– Merkin myöntämisperusteita ei ehkä aina tunneta, jolloin voi syntyä virheellinen mielikuva merkin tarkoituksesta.

Avainlippu-merkin ehdoissa mainitaan, että niitä myöntävä toimikunta huomioi myös yleisen mielikuvan tuotteen suomalaisesta alkuperästä.

Mitä tämä tarkoittaa, voiko ulkomailla kokonaan valmistettu tuote saada Avainlippu-merkin, jos se mielletään kotimaiseksi?

– Ei voi. Sen sijaan merkit myöntävä toimikunta voi evätä hakemuksen, jos tuotteen välittämä mielikuva ei ole suomalainen, vaikka Avainlippu-merkin kriteerit muutoin täyttyisivät.

– Merkit myöntää tai evää Suomalainen työ ry:n ulkopuolinen, asiantuntijoista koostuva toimikunta. Jokainen hakemus on tapauskohtainen, ja kriteerit kaikille toimialoille samanlaiset.

Kuoman toimitusjohtaja Sanna Kittelä kertoi Ylen tämänpäiväisessä jutussa, mistä Kuoman kenkien osat tulevat:

Onko sinulla meille juttuvinkki? Voit lähestyä toimitusta luottamuksella. Halutessasi voit olla yhteydessä myös sähköpostitse osoitteeseen tuomo.bjorksten@yle.fi. Luemme kaikki yhteydenotot, mutta emme pysty takaamaan jokaiselle henkilökohtaista vastausta.

Ladataan lomaketta...