Sámegiella ja -kultuvra lea maŋimus áiggiid ollen maid operalávddiide. Boahtte jagi álggus vuosttašeahkeda oažžu Ija beaivi -opera, mii vuođđuduvvá Niillas Holmberga vuosttaš románii Halla Hellei.
Máŋggagielat operas gullo luohti ja sámegiella. Bargojoavkkus leatge mielde beaggán sámedáiddárat: bagadallin Pauliina Feodoroff, skenografiijas bargá Outi Pieski ja solistan Marja Mortensson. Mielde leat maid beaggán suopmelaš dáiddárat: libretton lea Aleksi Barrière ja komponistan Outi Tarkiainen.
Dánsun operas leaba Gáddjá Haarla Pieski ja Biret Haarla Pieski. Soai maid pláneba koreografiija operai ovttas bagadalliin. Gáddjá Haarla Pieski illuda leat mielde operas ja beassá vuosttaš geardde bargat ná viiddis operaprodukšuvnnas.
– Dás šaddá viiddis arena muitalit čiekŋalis ja dehálaš muitalusa. Mun vuorddán, ahte beasan gullat sámegiela lávddi alde ja hárjehusain ja ságastallat olbmuiguin, geat oidnet ovdanbuktima.
– Earenoamážit mun vuorddán, ahte mii beassat ovttas bargojoavkkuin guorahallat ahte mo dánsundáidda deaivvada ja ságastallá luđiin, operalávlagiin ja olles muitalusa konteavsttain, Haarla Pieski jurddaša.
Opera bargojoavku lea gulahallan girječálliin álggu rájes
Girječálli Niillas Holmberg lea luohttevaš mielain ja rábmo čeahpes bargojoavkku.
– Dathan gal lea somá ja gelddolaš ja man čálli várra sávváge, ahte girji oažžu eallit iežas eallima. Dan vuoru mu Hala Helle oažžu joatkit eallima dákkár ođđa hámis.
Go komponista vuosttaš geardde válddii Holmbergii oktavuođa ja muitalii beroštumis ráhkadit opera, de Holmberg movttáskii áššis dalán.
– Dakkár geardu šaddá ollisin go mu áhččái klassihkalaš musihkka lea hui ráhkis ja mun lean mánnávuođa rájes gullan olu klassihkalaš musihka ruovttus. Mun lean várra opera áriaid lávlon jo masa ovdal go lean hállan, son čaimmiha.
Bargojoavku lea olles áigge háliidan gullat Holmberga oaiviliid ja sihkkarastit ahte visot lea ortnegis sámekultuvrra geahččanguovllus.
– Niillas leamašan dehálaš ofelaš dán prošeavttas. Son lea gierdavaččat vástidan buot mu gažaldagaide ja rahpan kultuvrralaš iešvuođaid. Operas lea oasáš golgadeamis, de mun lean ferten áddet dan fatnasa lihkadeami čázis ja mii doppe dáhpáhuvvá, vai sáhtán govvidit dan musihkalaččat, muitala komponista Outi Tarkiainen.
Komponista vuordá, ahte operas šadda nana ja čáppa bealiváldin
Sámedáidda lea Tarkiainenii oahpis ja son lea komponeren lávlagiid sámi divttaid vuođul orkeastariidda. Davvisámegiela lassin operas gullat muhtun veardde maid máttasámegiela.
Son lea fuomášan ahte juohke gielas sirdásit álo maid musihkkii dihto iešvuođat.
– Sámegiella buvttii operai saji ja áimmu vel eanet go mii mu musihkas dábálaččat lea. Ja go hállojuvvon sámegiella lea nu čáppat, de mii gullat operas lávlagiid lassin maid hállojuvvon sámegiela.
– Lean oahppan bargojoavkkus hui olu ja vuorddán, ahte operas šaddá nana bealiváldin čáppa estehtalaš hámis, jáhkká Tarkiainen.
Ija beaivi -opera lea duiskkalaš Aalto Music Theatre Essen ja Suoma našunála opera oktasaš produkšuvdna. Opera vuosttaš eahket lea jagi 2027 guovvamánus Duiskkas.
