Kuvakollaasi jossa kaksi kättä, toinen puhelimella ja toinen lääkepurkin kanssa.
Ylen vanhuspalveluselvityksestä paljastuu, että hoitajien kielitaidottomuus voi johtaa vakaviin ongelmiin. Kuva: Getty Images, kuvakollaasi: Otso Ritonummi / Yle
Hyvinvointialueet

Asiakas­kirjauksia käännös­sovelluksella

Kieli­taidottomat hoitajat laativat kirjauksia käännös­sovelluksen avulla. Hyvinvointialue teki yllätyssoittoja hoitajille testatakseen heidän taitojaan.

Tammikuussa 2024 kolme uusimaalaisen kotihoitoyhtiön hoitajaa sai puhelun. Toisessa päässä oli Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen työntekijä.

Hyvinvointialue oli saanut vinkin, jonka mukaan Keltakulta hoivan hoitajien kielitaito oli heikko.

Puheluissa kävi ilmi, että kaksi hoitajista ei osannut vastata suomeksi edes yksinkertaisiin kysymyksiin. He eivät osanneet kertoa, mikä on lääkepoikkeama tai missä he tekevät asiakaskirjaukset.

Hoitajien kielitaito oli niin puutteellinen, että hyvinvointialue epäili, etteivät he voisi kyetä selvittämään lääkehoitolupia varten vaadittavia teoriakokeita.

Sitten hyvinvointialue sai toisen vinkin. Se oli nimetön.

”Dear Madam, I have been asking who i could contact to give this information. I will not say who i am but will tell you something important.”

Vinkkaajan mukaan lääkelupiin vaadittavat teoriakokeet olisi suorittanut yhtiön toimitusjohtaja.

Myöhemmin hyvinvointialueelle selvisi valvonnan yhteydessä, että hoitajat olivat käyttäneet käännössovellusta asiakkaiden hoitoraporttien kirjoittamiseen. Ne olivat niin sotkuisia, että yhtiön toimitusjohtaja oli käynyt kaunistelemassa raportteja jälkikäteen.

Yhtiö kiistää Ylelle toimineensa väärin.

Toimitusjohtajan mukaan hoitajien kielitaito on ollut riittävä. Hän kiistää tehneensä asiakaskirjauksia työntekijöiden puolesta.

Kielitaidottomuus laaja ongelma

Keltakulta hoiva Oy toimii Uudenmaan alueella. Yrityksellä on ollut asiakkaita muutamia kymmeniä ja työntekijöitä alle 30. Yhtiön tuoreimman tilinpäätöksen mukaan vuonna 2023 yhtiön liikevaihto oli 1,2 miljoonaa ja vuonna 2024 reilut 300 000 euroa.

Keltakulta ei ole ainoa vanhuspalveluita tarjoava yritys, jossa hoitajien kielitaidottomuus on johtanut ongelmiin.

Puutteellinen kielitaito on aiheuttanut hoitovirheitä ja vaarantanut vanhusten turvallisuutta eri puolilla Suomea. Asia käy ilmi Ylen vanhuspalveluita koskevasta asiakirjaselvityksestä.

Yle kertoo Keltakulta hoivan ongelmista, koska ne ovat olleet poikkeuksellisen vakavia.

Myös Lupa- ja valvontavirasto LVV on hiljattain kiinnittänyt huomiota hoitohenkilökunnan kielitaidon puutteisiin.

LVV:n tekemissä valvontatarkastuksissa on ilmennyt, että asiakaskirjauksissa ja vuorovaikutustilanteissa on joissain tapauksissa käytetty käännössovelluksia.

Kotihoidon asiakaskirjaukset ovat asiakirjoja, jotka osoittavat muun muassa, mitä asiakaskäynneillä on tehty ja mikä asiakkaan vointi ja tilanne on ollut.

Käännössovelluksia käytettäessä kirjauksiin saattaa tulla virheitä tai merkitykset voivat muuttua. Se voi lopulta vaikuttaa vanhusten hoitoon.

Valvojat löysivät vakavia puutteita

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue lopetti palveluiden oston Keltakulta hoivalta helmikuussa 2024. Se raportoi toiminnan epäkohdista Etelä-Suomen aluehallintovirastolle (avi). Hyvinvointialueen mukaan vanhusten turvallisuus oli vaarantunut.

Helmikuussa 2025 avi antoi Keltakulta hoivalle ja sen toimitusjohtajalle huomautuksen useista puutteista.

Niitä olivat muun muassa asiakaskirjausten laiminlyönti, lääkehoidon puutteet sekä työntekijöiden heikko kielitaito.

Ensihoidon työntekijä teki huoli-ilmoituksen sosiaali- ja kriisipäivystykseen eräästä yrityksen asiakkaasta.

Siinä kerrottiin, että ”Hoitajien kielitaito on niin riittämätön, ettei esim. asiakas ole ymmärtänyt, onko hän tänään saanut lääkkeen vatsakipuun vai ei.”

Kuvakollaasi, jossa otteita asiakirjoista.
Otteita aluehallintoviraston valvontapäätöksestä. Kuva: Otso Ritonummi / Yle

Jopa sairaanhoitajat olivat käyttäneet Google Translate -sovellusta asiakasraporttien tekemisessä.

Se oli merkittävä riski turvallisen lääkehoidon toteuttamiselle.

Lääkehoidossa oli kaiken kaikkiaan monenlaisia ongelmia.

Yhtiön lääkehoitosuunnitelman mukaan hoitajat saivat esimerkiksi antaa asiakkaille huumausaineeksi luokiteltuja lääkkeitä ilman tarvittavia lupia. Sairaanhoitajien lääkehoidon käytännön osaamista ei ollut varmistettu.

Yhtiössä työskentelevillä opiskelijoilla oli lupa antaa ihonalaisia pistoksia ilman riittävää koulutusta. Ihonalaisilla pistoksilla voidaan antaa esimerkiksi insuliinia tai rokotteita.

Toimitusjohtaja teki asiakaskirjauksia hoitajien puolesta

Avin valvonnassa selvisi, että valtaosa yhtiön työntekijöistä oli opiskelijoita.

Vain noin kolmasosalla sen työntekijöistä oli alan ammattipätevyys. Opiskelijat olivat käyneet asiakkaiden luona yksin ilman asianmukaista valvontaa.

Asiakaskirjauksissa oli monenlaisia epäkohtia.

Toimitusjohtaja oli tehnyt kirjauksia työntekijöiden puolesta. Niitä oli myös korjailtu jälkikäteen. Kirjauksista ei selvinnyt, mitä muutoksia niihin oli tehty.

Kirjauksia oli tehty myös sellaisista asiakaskäynneistä, jotka eivät koskaan tapahtuneet.

”...asiakaskirjauksia on tehty kuvitteellisesti etukäteen…”

avin valvontapäätös

Kuten nimetön vinkkaaja, myös hyvinvointialue epäili, että yhtiön toimitusjohtaja olisi tehnyt lääkelupiin vaadittavat tentit työntekijöiden puolesta.

Se ei pitänyt uskottavana, että työntekijät olisivat pystyneet suorittamaan niitä itse.

Toimitusjohtaja kiistää ongelmat

Keltakulta hoivan toimitusjohtaja kiisti aville antamassaan selvityksessä tehneensä lääketenttejä tai asiakaskirjauksia työntekijöidensä puolesta.

Toimitusjohtajan mielestä hyvinvointialueen syytökset yrityksen epäkohdista olivat virheellisiä ja niistä aiheutuneet seuraukset kohtuuttomia.

Selvityksen mukaan kaikilla työntekijöillä oli puhelimissaan asiakastietojärjestelmän sovellus, johon heidän piti kirjata työnsä.

Toimitusjohtaja kertoi, että hänen oli kuitenkin tarkistettava, että raportit oli kirjoitettu ymmärrettävästi. Hän kertoi korjanneensa raporteista kirjoitusvirheitä sekä tehneensä tarpeellisia korjauksia, jos kirjaukset olisivat jääneet muuten liian vaikeaselkoisiksi.

Toimitusjohtajan mielestä hyvinvointialueen tarkastussoitoilla ei voinut testata luotettavasti työntekijöiden kielitaitoa.

Hänen mukaansa myös äidinkieleltään suomenkielinen hoitaja säikähtäisi helposti viranomaisen tenttaamista ja kuulustelua.

Kuvakollaasi jossa on hoitaja tabeltilla sekä ote asiakirjasta.
Osa asiakaskirjausten muokkauksista oli tapahtunut pitkän ajan jälkeen. Kuva: Getty Images, kuvakollaasi: Otso Ritonummi / Yle

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualajohtaja Tuula Suominen kertoo, että Keltakulta hoiva ei ole ainoa, jolle on tehty tarkistussoittoja hoitajien kielitaidon varmistamiseksi.

– Niitä tehdään tarvittaessa. Meidän ostopalvelusopimukset edellyttävät kielitaitoa ja aktiivisuutta palveluntuottajalta kielitaidon kohentamisessa.

Hyvinvointialue on irtisanonut sopimuksen Keltakulta hoiva Oy:n lisäksi yhdeksän kotihoitoyrityksen kanssa. Kahdessa irtisanomisessa syy oli hoitajien kielitaidottomuus.

Suomisen mielestä riittävä kielitaito on erityisen tärkeää kotihoidossa, jossa hoitaja työskentelee yleensä yksin.

– Silloin on oleellista, että asiakasta ymmärretään ja käynti on turvallinen.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelualuejohtaja Tuula Suominen kertoo videolla, minkälaisia epäkohtia Keltakulta hoivan toiminnasta selvisi. Video: Kristiina Lehto / Yle, Antti Kolppo / Yle

Toimitusjohtaja: Työntekijöiden kielitaito riittävän hyvä

Keltakulta hoivan toiminnan piti tyssätä aluehallintoviraston valvontaan. Avi harkitsi yhtiön toiminnan välitöntä keskeyttämistä. Se on erittäin poikkeuksellinen ja raskas toimenpide.

Keskeytyspäätöstä ei tehty, koska avin mukaan yhtiö menetti asiakkaansa hyvinvointialueen lopetettua palveluiden ostamisen siltä.

Yhtiö on kuitenkin jatkanut toimintaansa. Se hyväksyttiin Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen palvelusetelirekisteriin viime vuoden puolella, mikä tarkoittaa, että hyvinvointialueen näkökulmasta yritys on saanut asiat kuntoon. Asiakkaat voivat ostaa yritykseltä kotihoidon palveluita palvelusetelillä.

Keltakulta hoivan mukaan se tarjoaa kotihoidon lisäksi kotisairaanhoitoa, kotisiivousta ja henkilökohtaista apua. Yhtiön omavalvontasuunnitelman mukaan sillä on viime vuonna ollut alle 10 asiakasta.

Yle pyysi yhtiön toimitusjohtajalta haastattelua tätä juttua varten. Hän vastasi kysymyksiin sähköpostitse.

Toimitusjohtaja kertoi, että yrityksen työntekijöiden kielitaito oli todettu riittäväksi hoitotyön toteuttamiseen. Toimitusjohtaja kiisti tehneensä asiakaskirjauksia työntekijöiden puolesta.

Toimitusjohtajan mukaan yrityksellä ei tällä hetkellä ole ollenkaan kotihoidon asiakkaita.

– Emme ole saaneet asiakkaita, mikä vaikuttaa liittyvän hyvinvointialueiden keskinäiseen tietojenvaihtoon, toimitusjohtaja kirjoitti viestissään.

Ennen jutun julkaisua toimitusjohtaja soitti toimittajalle. Englannin kielellä käydyssä keskustelussa hän ja hänen puolisokseen esitelty miehensä kertoivat, että Yle on saanut asiasta väärää tietoa, ongelmia ei ole ja yhtiön toiminta voi jatkua.

Ulla Malminen haastatteli Jaakko Mäntymaata Yle Uutishuoneen suorassa lähetyksessä 8. kesäkuuta.