Hiljattain kuultiin, että Suomen taloudessa oli alkuvuonna selvä kasvupiikki: vuoden ensimmäisellä neljänneksellä talous kasvoi miltei prosentilla edellisestä neljänneksestä.
Kyse oli kuitenkin vain niin sanotuista ennakkotiedoista.
Talouden seuraajat ovat siksi odottaneet kuumeisesti tämän päivän lukemia, jotka kertovat suuremmalla luotettavuudella alkuvuodesta.
– Olihan lukujen odottelu aika jännää, koska ennakkotiedot olivat lupaavia, sanoo pääekonomisti Martti Pykäri Palvelualojen työnantajat Paltasta.
Tulos oli hyvä: kasvuluvut säilyivät ennallaan, ja vuoden alussa talous kasvoi 0,9 prosentilla edellisestä neljänneksestä.
– Ennakkotiedot pitivät, eli taloudessa on mennyt aika hyvin.
Alkuvuoden kasvuluvuilla Suomi on kiilannut kärkisijoille myös kansainvälisessä vertailussa. Ensimmäisen neljänneksen kasvu on ollut Suomessa toiseksi nopeinta kaikista teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö OECD:n jäsenmaista.
Kasvu on siis ollut vahvaa vuoden alussa. Kävimme ekonomistien kanssa luvut läpi ja kysyimme, voiko kasvun myös odottaa jatkuvan.
Kaikki toimialat kasvavat
Nordean ekonomisti Juho Kostiainen sanoo, että kasvua on nyt ollut kaikilla sektoreilla eli niin teollisuudessa, kaupassa, palveluissa kuin rakentamisessakin.
– Tämä antaa kuvan, että tuotanto on ollut viime syksystä lähtien laaja-alaisessa kasvussa.
Aloitetaan rakentamisesta. Vaikka asuinrakentaminen ja asuntomarkkinat ovat yhä jäissä, rakentamiseen on tullut viimeisen runsaan puolen vuoden aikana kasvua korjausrakentamisesta, runsaista datakeskushankkeista ja infrastruktuurirakentamisesta.
Toistaiseksi rakentamisen elpyminen on ollut vielä maltillista, mutta haetut rakennusluvat enteilevät loppuvuodelle vilkastumista.
– Lupamäärät ennakoisivat, että rakentaminen voisi nousta jopa kymmenen prosenttia, Kostiainen sanoo.
Rakentamisen tapaan myös teollisuustuotanto näyttää kääntyneen syyskuun tienoolla kasvuun.
– Tilauskannat vahvistuivat läpi koko viime vuoden, ja nyt se alkaa näkyä tuotannossakin aika selvästi, Paltan Pykäri sanoo.
Veto näyttää olleen vahva esimerkiksi kemianteollisuudessa ja metalliteollisuudessa.
Teollisuuden piristyneestä suunnasta kertoo myös se, että alkuvuonna tavaravienti on ollut kasvussa.
Kotitaloudet uskaltavat taas kuluttaa
Kasvua näkyy myös kaupassa ja palveluissa. Etenkin kaupan kasvu on peilikuva sille, että kotimainen kulutus näyttää piristyneen.
Ekonomistit painottavat, että talouskasvun kannalta juuri kotimainen kulutus on nyt erityisen tärkeää. Suomessa kasvun esteenä näyttää olleen nimenomaan heikko kotimainen kulutus pikemmin kuin maailmantalouden suhdanteet.
Viime vuodet kulutus on heikentynyt, vaikka kotitalouksien reaaliansiot ovat parantuneet ja ostovoima kohentunut. Kotitaloudet ovat siis säästäneet ahkerasti ja keränneet puskureita. Samaan aikaan työttömyys on ollut korkeaa ja pienituloisten kulutukseen ovat iskeneet sosiaalietuuksien leikkaukset.
Nordean Kostiainen toteaa, että viime vuosi oli kotitalouksille vahva, kun tienestit kasvoivat noin kolmella prosentilla ja inflaatio oli olematonta eli ostovoima koheni selvästi.
– Nyt näyttää siltä, että osa kasvaneesta tulovirrasta menee kulutukseenkin, vaikka edelleen säästettäisiin paljon.
Pykäri sanoo, että voimakkaan säästämisen vuoksi talouteen on väistämättä tullut patoutunutta kysyntää esimerkiksi kodinkoneiden ja harrastusvälineiden kaltaisille kestokulutustavaroille.
Ihmiset eivät lykkää niiden hankintaa loputtomasti, kun ostovoima kohenee.
– Vaikka mitään kulutusjuhlaa ei nähtäisi, jossain vaiheessa se tulee kuitenkin eteen, että ihmiset tekevät hankintoja.
Entä loppuvuosi?
Nyt huolena on, että Iranin sota, kallistunut öljy ja nousevat korot syövät hyvin alkaneen kasvun. Esimerkiksi EU-komissio loivensi juuri euroalueen kasvuennustetta 1,2:sta 0,9 prosenttiin.
Suomessa Nordea taas piti pari viikkoa sitten aiemman ennusteensa ennallaan, ja pankki ennustaa kuluvalle vuodelle prosentin kasvua. Ilman sotaa pankki olisi Kostiaisen mukaan korottanut ennustettaan, kun alkuvuoden kasvuluvut olivat vahvoja.
Kostiainen sanoo, että pelkona on ollut etenkin se, että kuluttajat laittaisivat taas kukkaronsa kiinni Iranin sodan ja korkonäkymien vuoksi. Toistaiseksi sellaista ei kuitenkaan ole näkynyt.
– Nyt voidaan jo kuluttajan reagoinnin perusteella ajatella, että sota tuskin tulee merkittävästi hidastamaan tätä nyt mahdollisesti lähtenyttä kasvua tältä vuodelta.
Arvio nojaa pankkien käytössä olevaan reaaliaikaiseen dataan pankkikorttien käytöstä sodan alun jälkeisenä aikana. Sen perusteella kotitaloudet eivät näytä liiemmin säikähtäneen sotaa ja korkoja.
– Ainakaan meidän korttidatassa ei näy, että kulutus olisi vähentynyt. Pikemminkin se on edelleen kasvanut ihan mukavasti huhtikuussakin.
Myös Tilastokeskuksen uusimmat tiedot kaupan ja palveluiden huhtikuun luvuista kertovat, että kulutus näyttää pitäneen melko hyvin pintansa.
Ekonomisti: Vuosien matelun jälkeen talous kasvaa herkästi
Juuri kotitalouksien kulutus on se, mikä voisi muuttua äkisti sodan seurauksena. Esimerkiksi teollisuudessa ja rakentamisessa loppuvuoden näkymistä saa osviittaa tilauskirjoista ja rakennusluvista: molemmat enteilevät, että kasvua olisi luvassa vielä loppuvuonnakin.
Paltan Martti Pykäri toteaa, että Suomen taloudessa on tällä hetkellä nähtävissä niin sanottua lattiavaikutusta. Talous on madellut paikallaan niin pitkään, että kasvuun ei tarvita kummoista talouden aktiviteetin lisäystä.
– Esimerkiksi kulutuksessa muutamankin prosentin piristyminen saa pitkän heikon jakson jälkeen herkästi kasvua aikaan.
Analogiaa voi hakea Helsingin pörssistä, joka oli viime vuonna yksi maailman eniten tuottaneista pörsseistä. Pörssin oli viime vuonna helppo saavuttaa suuret kasvulukemat, koska muutama edeltävä vuosi oli niin heikkoa. Kaukana potentiaalisesta tuotannon tasosta olevassa Suomen kansantaloudessa tilanne on nyt hieman vastaava.
Pykäri toteaa myös, että vaikka talous pysyisi loppuvuonna nykyisellä tasolla, eikä enää piristyisi, koko vuodelle saataisiin siitä huolimatta ensimmäisen neljänneksen noin prosentin kasvu.