Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) pääjohtaja Kirsi Leivon mielestä viranomaisilla pitäisi olla enemmän mahdollisuuksia ja keinoja puuttua kartellien toimintaan.
– Kartellien valvonta kaipaisi kipeästi enemmän resursseja, jotta voitaisiin tutkia ja viedä oikeuteen kaikki kartelliepäilyt sekä toimimaan ripeästi, Leivo sanoo Ylen A-studiossa keskiviikkona.
KKV kertoi keskiviikkona paljastaneensa marja-alan osto- ja tietojenvaihtokartellin. KKV esittää kartellissa mukana olleille yhtiöille yhteensä yli 9 miljoonan euron seuraamusmaksua.
Loppuvuodesta 2022 alkaneessa tutkinnassa viranomaiset kävivät läpi noin 20 000 asiakirjaa, joista 8 800 oli tekstiviestejä tai Whatsapp-viestejä.
Leivon mukaan useissa tutkinnoissa todistusaineistoa löytyy mobiililaitteista. Hän kertoo olevansa huolissaan siitä, että valtion säästöt näkyvät riittämättöminä resursseina KKV:n toiminnassa.
– Kun toimintaympäristö muuttuu, olisi tärkeää parantaa meidän mahdollisuuttamme toimia ja etsiä todistusaineistoa.
Leivon mielestä Kartelleja muodostavat yritykset saataisiin nopeammin vastuuseen, jos KKV voisi jatkossa tehdä päätöksen yrityksille koituvista seuraamusmaksuista. Nyt virasto tekee seuraamusmaksuista esityksen, joka etenee markkinaoikeuden päätettäväksi.
Ennaltaehkäisyä lisättävä
Yritysjuridiikan professori Petri Kuoppamäki sanoo A-studiossa, että Suomessa kartellien kiinnijäämisen riskiä täytyisi tehostaa.
– Ydinkysymys on, millä keinoin kartelleja voidaan ennakolta torjua. Se ennaltaehkäisee, kun tietää, että tästä on korkeampi todennäköisyys jäädä kiinni.
Kuoppamäki ja Leivo eivät kannata sitä, että kartelleista seuraisi yrityspäättäjille henkilökohtaista rikosvastuuta.
– Suomessa tarjouskartellit oli aikoinaan kriminalisoitu, mutta seuraamukset olivat käytännössä niin alhaisia, että sillä ei juuri ollut merkitystä. Siksi tarjouskartellien kriminalisointi poistettiin 1990-luvun alussa. Ruotsissakaan kartellien kriminalisoinnilla ei ollut isoa vaikutusta, Kuoppamäki sanoo.