Suomen kansallispeli pesäpallo on jäänyt vieraaksi Rannikko-Pohjanmaan ruotsinkielisillä alueilla.
Syynä on selkeä kieli- ja kulttuuriraja. Lajille ei käytännössä ole edes olemassa termistöä ruotsin kielellä.
Pesäpalloliiton toiminnanjohtaja Miika Rantatorikan mukaan syyt pesäpallon heikkoon asemaan ruotsinkielisillä alueilla ulottuvat pitkälle historiaan ja suomalaisen urheilukulttuurin muodostumiseen.
– Silloin kun pesäpalloa aikoinaan kehitettiin, se sai jalansijaa varsin nopeasti keskisen Suomen alueella. Rannikolle se ei juurtunut samalla tavalla, Rantatorikka selittää.
Hän näkee myös myös alueen vahvojen yhteyksien Ruotsiin vaikuttaneen asiaan.
Ruotsissa vahvat lajit, kuten jalkapallo ja yleisurheilu, saivat vahvan aseman rannikkoalueilla.
Selostajan painajainen
Pietarsaarelainen kaksikielinen urheiluselostaja Antti Koivukangas on kaksikielinen ja kasvanut kahdessa kulttuurissa. Hän on pohtinut ilmiötä paljon ja tullut siihen tulokseen, että pesäpallo ei ole ruotsia puhuvien laji, koska termistöä ei ole.
– Jos minun pitäisi selostaa pesäpallo-ottelu, niin ruotsinkielisiä ilmaisuja hutunkeitolle tai näpylle ei varmaan löytyisi edes Svenska Yleltä, Koivukongas toteaa.
Vaasan Mailan Juniorit ry:n puheenjohtaja Tomi Ojanperä vahvistaa ongelman.
– Jokaiselle termille ei varmaan löydy vastinetta ruotsin kielelle. Boboll taitaa olla pesäpallo ruotsiksi.
Vaasan Mailattarien puheenjohtaja Miia Äkkinen kertoo, miten ongelmaa on kierretty.
– Ruotsinkielisille lapsille puhutaan ruotsia, mutta samalla käytetään suomenkielisiä pesäpallotermejä tyyliin ”spring till det ykköspesä”, Äkkinen kuvailee.
Kulttuuri katsoo enemmän länteen
Pietarsaaren liikunta- ja hyvinvointipalvelupäällikkö Fredric Portin kertoo, että kaupungissa ei ole pesäpalloseuraa tai järjestettyä joukkuetoimintaa, vaikka kaupunki on kaksikielinen ja siellä on pitkään ollut merkittävä suomenkielinen väestö.
– Tietääkseni täällä ei ole koskaan ollut pesäpallotoimintaa.
Tilanne on erikoinen, kun asiaa pohtii maahanmuuttajien kautta.
– Kun tänne tulee esimerkiksi nepalilaisia, he alkavat aika heti pelaamaan krikettiä. Ihmettelen itsekin, miksi tänne ei ole syntynyt pesäpallokulttuuria, Portin sanoo.
Yhteistyö Folktingetin kanssa tuottaa tuloksia
Pesäpalloliitto on ryhtynyt konkreettisiin toimiin lajin edistämiseksi ruotsinkielisillä alueilla.
Liitolla on ollut yhteishanke Suomessa Finlands svenska idrottin kanssa.
– Olemme lähestyneet ruotsinkielisiä kaupunki- ja kunta-alueita ja tehneet koulukierroksia, Rantatorikka kertoo.
Kouluissa pidetään pesäpallotunteja ja -tuokioita, joissa lajia tuodaan lähemmäksi nuoria. Kouluttajina toimivat Superpesiksessä pelaavat, ruotsia äidinkielenään puhuvat pelaajat.
Kesäkuun aikana Pesäpalloliitto julkaisee verkkosivuillaan ruotsinkieliset harjoitusmateriaalit. Kokonaisuus sisältää 105 harjoitetta ja tehtävää, joita voi hyödyntää pesäpallon harjoituksissa.
– Siinä on paljon kaikenlaisia viitepelejä ja harjoituksia, jotka monipuolistavat pesäpallon harjoittelua. Materiaaleja voi vapaasti hyödyntää, Rantatorikka kertoo.
Vaikka lapset ovat olleet innostuneita lajista, haittaa lajin kehittymistä seurojen puute.
Uusien seurojen perustaminen vie aikaa, mutta liitolla on valmiita konsepteja, joiden avulla pesäpallo voidaan ottaa osaksi olemassa olevien seurojen toimintaa.
– Se edellyttää innostuneita ihmisiä, jotka haluavat lähteä kouluttautumaan ja ovat valmiita tuomaan pesäpalloa lapsille, Rantatorikka summaa.
Kilpailu muista lajeista
Rannikkokaupungeissa monet muut lajit vievät huomion. Jalkapallo, lentopallo ja koripallo ovat vahvoilla.
– Kilpaillaan monen lajin ohella harrasteista. vaikka pitäsi ajatelle että jokainen laji, mitä harrastat, tukee toisiaan, Ojanperä sanoo.
Vaasan Mailattarien puheenjohtaja Miia Äkkinen näkee alueella suuren potentiaalin.
– Täällä ruotsinkielisellä Pohjanmaalla on iso potentiaali pesäpalloon: täällä on paljon urheiluseuroja ja eri urheilulajeja sekä urheilullista ja liikkuvaista porukkaa.
Äkkinen korostaa myös naisten pesäpallon merkitystä.
– Naisten Superpesis on tällä hetkellä se koko pesäpallon kärkituote, mikä edellä mennään. Se luo pohjaa, Äkkinen toteaa.