Hyvinvointialueet lisäävät omaa palveluntuotantoa lastensuojelussa eri puolilla Suomea.
Syitä on kaksi: ostopalveluiden kustannukset ovat kohonneet ja julkisella puolella on liian vähän sijaishuollon paikkoja.
Kulut ovat kasvaneet, vaikka sijoitusta tarvitsevien lasten määrä ei ole noussut. Vuosittain kodin ulkopuolelle sijoitettuja lapsia on keskimäärin noin 17 000.
Hyvinvointialueiden yhteisen asiantuntijaorganisaation Hyvilin mukaan lastensuojelun laitos- ja perhehoidon kustannukset olivat Suomessa vuonna 2024 noin 1,2 miljardia euroa.
Yksityisiltä palveluntuottajilta hankittujen palveluiden osuus oli yli puolet eli noin 0,7–0,8 miljardia euroa.
Keski-Suomi lisää roimasti omia laitospaikkoja
Esimerkiksi Keski-Suomen hyvinvointialue suunnittelee, että se rakentaa uuden lastenkodin vuonna 2028. Rakennuksen valmistumisen jälkeen hyvinvointialueella olisi yhteensä 87 omaa lastenkotipaikkaa.
Se olisi yli 40 prosenttia enemmän kuin vuonna 2023, jolloin hyvinvointialue aloitti toimintansa.
Jo viime vuonna Keski-Suomen hyvinvointialue lisäsi lastenkotipaikkoja merkittävästi. Myös Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet ovat kasvattaneet omaa palvelutuotantoaan lastensuojelun sijaishuollossa.
Lisäksi Keski-Suomen hyvinvointialue perustaa lastensuojeluun oman vaativan laitoshoidon yksikön ensi syksynä. Tähän asti hyvinvointialue on hankkinut sen lähes kokonaan ostopalveluna.
Uusi, viisipaikkainen vaativan laitoshoidon yksikkö perustetaan Hovilan nuorisokotiin Jyväskylässä.
Vaativaa laitoshoitoa tarvitsevat alaikäiset, joilla on esimerkiksi päihde- ja mielenterveysongelmia ja väkivaltaista käyttäytymistä.
Kustannukset karanneet käsistä
Erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen Hyvilistä kertoo, että varsinkin lastensuojelun vaativassa laitoshoidossa markkinatilanne on ollut vuosia epätasapainossa.
Hyvilin mukaan syynä on se, että yksityiset yritykset eivät ole osallistuneet vaativan laitoshoidon kilpailutuksiin.
– Vaativa laitoshoidon paikka on pystytty järjestämään lapselle vain tekemällä lapsikohtaisia sopimuksia. Siksi kustannusten kasvua on ollut vaikea hillitä, Puustinen-Korhonen sanoo.
Vuonna 2025 kuvatulla videolla Keski-Suomen perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen kertoo, miten vaativan laitoshoidon tarpeen kasvu yllätti:
Keski-Suomen hyvinvointialue vastaa tarpeen kasvuun
Vaativan laitoshoidon tarve lastensuojelussa on kasvanut esimerkiksi Keski-Suomessa.
Perhe- ja sosiaalipalveluiden vastuualuejohtaja Päivi Kalilainen Keski-Suomen hyvinvointialueelta kertoo, että tilanne on tasaantunut viime vuodesta.
– Vaativassa lastensuojelun laitoshoidossa on edelleen toistakymmentä nuorta, hän sanoo.
Hyvinvointialue on laskenut, että vaativan laitoshoidon tuottaminen omana palveluna voi tuoda merkittäviä säästöjä ostopalveluihin verrattuna.
Vuorokausi yksityisessä, vaativan hoidon lastensuojelulaitoksessa voi maksaa jopa yli tuhat euroa.
Laitoksesta toiseen kiertämiselle halutaan loppu
Osa vaativassa laitoshoidossa olevista lapsista kamppailee hyvin vaikeiden ongelmien kanssa.
Jos heitä ei pystytä auttamaan esimerkiksi yksityisessä lastensuojeluyksikössä, vaarana on siirtyminen toistuvasti laitoksesta toiseen.
Hyvilin erityisasiantuntija Aila Puustinen-Korhonen sanoo, että hyvinvointialueen oman, vaativan laitoshoidon olisi tarkoitus tarjota lapselle sijoituspaikka pitkäksi aikaa.
– Tavoitteena on panna stoppi lapsen siirtämiselle paikasta toiseen, hän sanoo.
Hyvinvointialueella lastensuojelu ja mielenterveyspalvelut pystyvät tekemään yhteistyötä, koska ne ovat saman organisaation alla.
Puustisen-Korhosen mukaan kiireellisissä sijoituksissa käytetään aina merkittävää julkista valtaa. Lastensuojelussa täytyy olla riittävästi paikkoja, joissa lapset voivat olla sen ajan, kun heidän tilanteensa arvioidaan.
– Silloin voidaan löytää lapselle sijoituspaikka, joka on hänelle paras pitkällä tähtäimellä.