Tuhkauksen suosion kasvaessa jonot tuhkaukseen ovat kasvaneet pitkiksi. Tavallisesti Pohjois-Savossa odotusaika on noin kuukausi, mutta säilytysajat ovat pidentyneet useilla viikoilla. Esimerkiksi Kuopion seurakunnan vainajista tuhkattiin kolme vuotta sitten noin 40 prosenttia ja tänä vuonna tuhkataan noin 60 prosenttia. Omaisille tuhkauksen viivästyminen voi aiheuttaa lisämaksuja.
Kuopion krematoriossa seurakunnan omat vainajat menevät tuhkauksessa muiden seurakuntien vainajien edelle. Krematorio palvelee laajaa aluetta, minkä vuoksi pienempien paikkakuntien seurakuntien kylmiöt uhkaavat täyttyä.
Kuopion seurakuntayhtymän puistopäällikkö Juha Moilasen mukaan tilanne on vaikea.
– Tuhkausjonot ovat venyneet kohtuuttoman pitkiksi.
Kuopion krematoriossa on yksi uuni, jossa voidaan tuhkata noin 1 750 vainajaa vuodessa.
Pari vuotta sitten käyttöönotetussa Kuopion uudessa krematoriossa on paikka myös toiselle uunille, mutta toistaiseksi investointia ei ole suunnitteilla. Moilasen mukaan uusi uuni maksaisi noin 1 800 000 euroa.
Omaisille voi kertyä lisämaksuja
Suonenjoella on jo tehty varasuunnitelmia kylmiöiden täyttymisen varalle.
Paikkojen täyttyessä vainajia olisi mahdollista säilyttää naapurikunnan, Rautalammin seurakunnan kylmiössä tai terveyskeskuksessa.
Myös kylmäkontit ovat vaihtoehto, kertoo Suonenjoen seurakunnan talousjohtaja Auli Soininen.
Suonenjoella pitkä säilytysaika maksaa omaisille enemmän.
– Omaiset maksavat päiväkohtaisesti vainajan säilytyksestä. Toisille maksu on suurempi ja toisille pienempi, Soininen sanoo.
Iisalmesta ja ympäröivistä seurakunnista koostuva Ylä-Savon seurakuntayhtymä ei puolestaan peri maksua siltä ajalta, kun vainaja odottaa tuhkausta, sanoo Ylä-Savon seurakuntayhtymän ylipuutarhuri Hannu Huttunen. Huttusen mukaan pitkällä odotuksella on vaikutusta myös surutyöhön.
– Suruaika jatkuu, eikä asioita saada hoidettua sillä tavalla, mitä omaiset olisivat ehkä ajatelleet.
Pohjois-Karjalaan valmistellaan uutta krematoriota
Vainajien säilytys on ollut ongelma myös Pohjois-Karjalassa. Hyvinvointialue on rakentanut tänä keväänä keskussairaalaan yhteyteen lisää kylmätiloja vainajille. Joensuun evankelisluterilainen seurakuntayhtymä puolestaan valmistelee uuden krematorion rakentamista.
Nykyinen krematorio sijaitsee Joensuun hautausmaalla Ristinkappelin yhteydessä ja sen kapasiteetti on liian pieni nykyiseen tarpeeseen nähden. Lisäksi krematorioon pitäisi rakentaa nykyaikainen suodatinlaitteisto, mutta nykyisissä tiloissa se ei ole mahdollista.
Suunnitelmana on purkaa koko rakennus ja rakentaa uusi krematorio ja kappeli.
Hallintojohtaja Tommi Mäki kertoo, että vuonna 1989 valmistunut Ristinkappeli on niin huonossa kunnossa, ettei sen korjaaminen ole kannattavaa.
Tommi Mäen mukaan uuden krematorion kapasiteetti on lähes kaksinkertainen vanhaan verrattuna.
Viime vuonna Joensuussa tuhkattiin 1047 vainajaa. Määrä on kaksinkertaistunut 10 vuodessa.
Krematoriolle etsitään paikkaa Joensuun hautausmaalta
Joensuussa yli puolet tuhkattavista vainajista on muualta Pohjois-Karjalasta tai Savonlinnan ja Varkauden alueilta.
Uutta krematoriota varten on tarkoitus perustaa kiinteistöosakeyhtiö, jonka osakkaita olisivat Pohjois-Karjalan seurakunnat.
– Näin pystymme varmistamaan kaikille pohjoiskarjalaisille yhdenmukaisen, samanhintaisen ja luotettavan tuhkauspalvelun, Tommi Mäki sanoo.
Uudelle krematoriolle on tarkoitus löytää paikka Joensuun hautausmaalta. Suunnitelmana on purkaa Ristinkappeli vasta, kun uusi krematorio on toiminnassa. Aikaisintaan rakennus voisi valmistua vuonna 2029.