Metsähallitus on esittänyt 56 uuden luonnonsuojelualueen perustamista Kainuuseen. Suojelupäätös toisi Kainuuseen 1 855 hehtaaria uusia lakisääteisesti suojeltuja alueita, jotka siirtyisivät pois talouskäytöstä.
Suojeluesitys perustuu vuosina 2024–2025 tehtyihin inventointeihin. Koko Suomeen Metsähallitus esittää yhteensä 45 000 hehtaarin lakisääteistä suojelua, mikä tarkoittaa 530 uuden luonnonsuojelualueen perustamista tai laajentamista.
Kohteet täyttävät vanhojen metsien määritelmän, joka perustuu metsien ikään ja kuolleiden puiden määrään.
– Lahopuun määrä on korkea, metsät ovat paikoin hyvinkin iäkkäitä. Nämä ovat todellakin kriteerit täyttäviä ja siten hyvin arvokkaita luontokohteita, kertoo Pohjanmaa-Kainuun aluejohtaja Kalle Eerikäinen Metsähallitus Metsätalous oy:stä.
Eerikäisen mukaan inventointi nosti esiin myös uusia kohteita, joita ei ole välttämättä aikaisemmin osattu tunnistaa.
Suurin osa Kainuun uusista suojelualueista tulisi Suomussalmelle ja Kuhmoon.
– Siellä suojelualueita on jo nyt olemassa paljon. Näiden olemassa olevien suojelualueiden tuntumaan paikantuvat yleensä nämä uudetkin vanhojen ja luonnontilaisten metsien kriteerit täyttävät suojelukohteet, Eerikäinen kertoo.
Kajaani ja Paltamo ovat Kainuun kunnista ainoat, joihin ei esitetä uusia alueita suojeltaviksi.
Varsinaisten uusien luonnonsuojelualueiden lisäksi pieniä alle kymmenen hehtaarin kohteita siirretään Metsähallituksen alue-ekologiseen verkostoon. Kainuun ja Pohjois-Pohjanmaan alueella verkostoon esitetään liitettäväksi yhteensä 2 300 hehtaaria uusia metsiä.
Kyseisiä metsiä ei suojella luonnonsuojelulailla, mutta myös ne siirretään pois talouskäytöstä.
Eerikäisen mukaan alle kymmenen hehtaarin kriteerit täyttävät kohteet päätettiin jättää lakisääteisen suojelun ulkopuolelle, koska se olisi tullut valtiolle kalliiksi. Lakisääteinen suojelu vaatii, että jokaisesta kohteesta muodostetaan oma kiinteistönsä, mikä aiheuttaa kuluja.
Kritiikkiä luonnonsuojelijoilta
Luonnonsuojelujärjestö Greenpeace on kritisoinut suojeluesitystä riittämättömäksi. Järjestön mukaan suuri osa esityksen piirissä olevista metsistä on jo ennestään suojeltua.
Eerikäisen mukaan osa nyt suojelluista alueista on kuulunut jo aiemmin Metsähallituksen alue-ekologiseen verkostoon luontokohteina, ja ne ovat olleet siten jo valmiiksi metsätalouskäytön ulkopuolella. Nyt tehdyt päätökset kuitenkin vahvistavat niiden suojelustatusta.
Eerikäisen mukaan kartoitus osoittaa, että suuri osa kriteerit täyttävistä metsistä on jo suojeltu.
– Kun puhutaan vanhoista ja luonnontilaisista metsistä, niin kyllähän tämäkin inventointi osoittaa sen, että tällaisia runsaslahopuustoisia, iäkkäitä ja jo pitkään metsänkäsittelyjen ulkopuolella säilyneitä kohteita ei enää niin paljon löydy.
Vanhojen metsien määritelmä on herättänyt kritiikkiä monesta eri suunnasta. Erityisesti ympäristöjärjestöjen mielestä määritelmä on liian tiukka ja rajaa suojelun ulkopuolelle metsiä, jotka tulisi suojella.
Metsähallituksen tiedotteen mukaan työn kustannukset koko Suomessa ovat olleet tähän mennessä noin 3,35 miljoonaa euroa. Ne on katettu Metsähallitus Metsätalous oy:n hakkuista kertyneellä tulorahoituksella.