Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.
Suomalainen saaristo on maailmanluokan kohde, jota ei muualta löydy.
Näin arvioi Visit Finlandin asiantuntija Katarina Wakonen, jonka mukaan matkailijat haluavat valinnoillaan erottautua. Visit Finlandin tarkoitus on edistää Suomen matkailua.
Nyt matkailualueilla kehitetään saaristosta vahvempaa, yhtenäistä matkailukohdetta, jolla on selkeä brändi ja tarina. Kun ulkomaisilla matkailijoilla on paljon vaihtoehtoja, uniikit kohteet kiinnostavat.
– Harvinaiset kohteet on yksi tapa hakea sellaista, jossa eivät massat ole. Pienimuotoisempaa, rauhallista matkailua, jossa voit oikeasti olla ikään kuin paikallisena, Wakonen sanoo.
Kokosimme tähän juttuun eri puolilta Suomea neljä saaristokohdetta, joista moni ei välttämättä edes tiedä. Valittuihin kohteisiin pääsee matkustamaan julkisella yhteydellä.
Bergö, Maalahti
Bergö on saaristokylä Maalahden kunnassa. Saaressa on noin 480 vakituista asukasta ja kesäisin määrä tuplaantuu.
Valtaosa asukkaista puhuu ruotsia ja omintakeinen murre näkyy esimerkiksi kylän kylteissä.
Vierailijoita kiehtovat luonto ja tunnelma.
Bergö sijaitsee linnuntietä noin 25 kilometriä Vaasasta lounaaseen.
Maanteitse matkaa Vaasasta kertyy noin 60 ja Maalahdesta kolmisenkymmentä kilometriä. Saaren mantereesta erottaa 10 minuutin lossimatka.
Bergöstä on aina lähdetty ja sinne on palattu.
Näin on tehnyt myös Bergössä syntynyt ja kasvanut Per-Erik Berglund. Työ merikapteenina vei maailman merille vuosikymmeniksi.
Nykyisin hän isännöi Bergön idylistä kotiseutumuseota kylän laitamilla.
Berglundille tärkeintä on ympäröivän meren tarjoaman rauha ja hiljaisuus. Videolla hän kertoo lempipaikkansa saarella.
Pirttisaari, Porvoo
Porvoon saariston Pirttisaari tarjoaa vanhan kalastajakylän tunnelmaa, rantakallioita, vaihtelevaa metsäluontoa ja sotahistoriallista nähtävää.
Saaren virkistys- ja luonnonsuojelualueet ovat Metsähallituksen ja Uudenmaan virkistysalueyhdistyksen hallinnassa.
Saaressa on yhä ympärivuotista asutusta ja vanhan kalastajakylän jo harvinaiseksi käyviä perinnemaisemia. Saaressa on ollut asutusta 1700-luvulta asti.
Palveluja ei juurikaan ole, mutta luonnonrauhaa sitäkin enemmän. Retkeläisten käytössä on keittokatos ja polttopuita sekä wc-tiloja. Eväät ja juomavesi on tuotava mukana saareen.
Saari linnoitettiin toisen maailmansodan aikana Suomenlahden puolustustukikohdaksi. Sotahistoriallisista kohteista on edelleen nähtävissä tykkiasemia, bunkkereita ja tulenjohtotorni.
Pirttisaareen pääsee päivittäin ilmaisella yhteysaluksella Sipoon Kalkkirannasta.
Sinne puolestaan huristelee oman auton lisäksi Helsingin liikennelaitoksen busseilla.
Espoolainen Reino Komi veneilee jopa sata päivää vuodessa.
Videolla hän kertoo, mikä Pirttisaaressa on parasta.
Pähkinäinen, Naantali
Turun saariston yksi vähemmän tunnetuimmista saarista on Pähkinäinen. Se sijaitsee Naantalissa, mutta saaren omistavat Turun kaupunki ja Metsähallitus.
Noin puolet saaresta on luonnonsuojelualuetta.
Pähkinälehtojen ja tammien saari on yksi pikkuapolloperhosen tärkeimmistä elinalueista Suomessa.
Pähkinäisiin pääsee yhteysaluksella tai omalla veneellä. Veneilijöitä varten saaressa on vierassatama.
Yhteysalus kulkee kerran päivässä, lukuunottamatta maanantaita, jolloin saaresta pääsee vielä saman päivän aikana poiskin.
Turkulainen monen alan yrittäjä Tuomas Sara sai tilaisuuden luotsata Pähkinäisten toimintaa kesän ajan. Kun ideaa tarjottiin hänelle, ei mies osannut päästää siitä irti. Nyt toiminta on jo täydessä tohinassa.
Turun saaristo on miehelle tuttu venereissuilta, mutta hänkin tietää Pähkinäisten saaren olevan vielä melko tuntematon kohde.
– Kyllä tässä saaressa on pienen salaisen aarteen tuntu ainakin itselleni, Sara kuvailee.
Videolla hän kertoo, mikä Pähkinäisissä viehättää.
Tammio, Hamina
Haminaan kuuluva Tammion saari ihastuttaa autenttisella vanhalla kalastajakylällään. Punaiset rakennukset, savustuspöntöt ja kalojen verkoista päästämiseen tarkoitetut paikat kertovat saaren historiasta.
– Talot pysyvät suvussa ja ihmiset tuntevat toisensa hyvin, kertoo Eeva Kairisalo.
Hänen isänsä on syntynyt saaressa 1900-luvun alussa. Nykyään mökkiläiset saapuvat saareen lähinnä kesäksi. Kairisalo muistaa, että hänen lapsuudessaan saareen vielä hiihdettiin jään yli.
Menneisiin aikoihin voi kurkistaa vierailemalla saaren pienessä museossa. Saarelaiset pitävät pientä kirjastoa, ja saarella on taidenäyttely, jossa on vierailevien taiteilijoiden teoksia.
Saari on vain pari kilometriä pitkä, joten siihen on helppo tutustua myös lyhyellä pistäytymisellä.
– Muuallakin on komeita maisemia, mutta ei samanlaista kyläkokonaisuutta, kehuu Kairisalo.
Tammioon pääsee yhteysaluksella Kotkasta. Alusta kutsutaan paikallisittain tuurimoottoriksi.
Matka kestää noin kaksi tuntia.
Tammion saaren tärkeä elinkeino on kalastus ja sitä saarelaiset harjoittavat edelleen.
Nykyäänkin saareen mennessä voi havaita savustuspöntöistä nousevan savun tuoksun.
Tammion Kotiseutuyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Jussila näyttää miten valmistuu perinteinen savukala.