Lapin hyvinvointialueen eli Laphan aluehallitus päätti maanantaina tiukentaa säästösuunnitelmaansa ja kiristää vyötä noin 48 miljoonalla eurolla lisää. Alijäämää on tällä hetkellä 173,2 miljoonaa euroa.
Lisäsäästöjä haetaan muun muassa asiakasmaksuja nostamalla, Laphan työntekijöiden sairauspoissaoloja vähentämällä ja aukioloaikoja supistamalla. Näin kertoo Laphan aluehallituksen puheenjohtaja Timo Peisa (kesk.).
Lue tästä viisi konkreettista leikkausta, joilla Timo Peisan mukaan lisäsäästöjä saadaan:
1. Asiakasmaksujen nosto.
Miten paljon nostetaan ja milloin?
– En pysty vastaamaan tarkasti. Voisin olettaa, että ehkä ensi vuodenvaihteessa. Onhan se todella ongelmallinen asia, joka koskettaa pienituloisempaa väestöä, sanoo Peisa.
2. Laboratoriokokeiden vähentäminen.
3. Aukioloaikojen supistaminen perusterveydenhuollon kiirevastaanotoissa.
4. Sairauspoissaolojen vähentäminen.
Miten niitä voi vähentää?
– Yritämme parantaa johtamista ja olla mahdollisimman johdonmukaisia säästötoimenpiteissä, tiedottaa ne hyvissä ajoin. Henkilöstöjohtaminen on tässä hyvin tärkeä asia. Toinen on se, että kun yt-neuvotteluja joudutaan pyörittämään melko lailla jatkumona, niin se, että ne ovat mahdollisimman hyvin onnistuneet ja ettei tule turhia pelkoja laajoista irtisanomisista.
5. Erikoissairaanhoidon ylilääkäreiden yt-neuvottelut.
– Tämän yt-neuvottelun piirissä on alle kymmenen ylilääkäriä, eivätkä sinällään sisällä säästöjä. Ketään ei olla irtisanomassa, mutta muutoksia asemaan voi tulla. Esimerkiksi kliinisen alan ylilääkärin rooli muuttuu osaston ylilääkärin rooliksi.
Timo Peisan mukaan nämä säästötoimet eivät olennaisesti heikennä palveluita, ja ne jäävät pieniksi huomioiden säästötavoitteet.
– Tärkein säästökeino on palvelurakenteen muutokset, joita tehdään erikoissairaanhoidossa, vuodeosastoverkostossa sekä vanhusten palveluissa. Toisena tulee toimintojen tehostaminen erityisesti sote-palveluissa ja tukipalveluissa, Peisa lisää.
Ikääntyneiden päivätoiminta halutaan säilyttää
Laphan aluehallitus päätti maanantaina myös palauttaa valmisteluun ikääntyneiden päivätoiminnan yt-neuvottelut, eli ainakaan vielä ei siellä ole henkilökunnan uhkana irtisanomisia tai muita muutoksia.
– Haluttiin kokonaissuunnitelma siitä, miten päivätoimintaa tullaan järjestämään ja turvaamaan yhteistyössä järjestöjen, kuntien ja seurakuntien kanssa, Peisa toteaa.
Kuuntele Yle Areenassa, mitä Timo Peisa kertoo ikääntyneiden päivätoiminnan turvaamisesta:
Valoa tunnelin päässä, nollille vuonna 2031
Tällä hetkellä Laphalla alijäämää on 173,2 miljoonaa euroa. 48 miljoonan euron lisäsäästöt eivät siis pelasta tiukassa paikassa heti, mutta Peisa näkee valoa tunnelin päässä.
Nollille päästään hänen mukaansa vuoden 2031 loppuun mennessä.
– Kaoottista kehitystä ei ole tapahtumassa. Hommat hoituu, palvelu valtaosin säilyy, eli hallitsematonta alasajo ei ole millään meidän toiminnan osa-alueella. Meillä on laskettu, että jos valtionosuuksiin ei tule merkittäviä muutoksia, me pystymme noin yhden vajaan kahden prosentin vuosittaiseen kasvuun.
Valtiolta Peisa ei kuitenkaan odota talouden parantumista ja lisärahoitusta hyvinvointialueille.
– Koko ajan varoitellaan sitä, että ei saa luottaa siihen, että tämä tilanne korjaantuu (valtion) rahoituksen kautta.
Muokattu 1.6.2026 klo 21.56: Lisätty Peisan kommentteja tärkeimmistä säästötoimista ja siitä, että konkreettiset kirjatut toimet jäävät pieniksi kokonaisuuteen verrattuna.
Muokattu 2.6. kello 9.54: Poistettu sana ”käytäntöjen” eli laboratoriokokeiden vähentäminen, ei laboratoriokokeiden käytäntöjen vähentäminen.