Sosiaalinen media

Skrollaus jatkuu

Australia kielsi somen nuorilta, mutta Sydneyssä asuva Astrid Bakker ystävineen käyttää sovelluksia yhä sujuvasti. Voiko kiellosta silti olla hyötyä?

SYDNEY Muuan päivämäärä viime joulukuussa oli hyvin etukäteen tiedossa Bakkerien perheessä.

Silloin astuisi Australiassa voimaan alle 16-vuotiaiden somekielto, ensimmäinen laatuaan koko maailmassa.

Muun muassa TikTok, Snapchat ja Instagram menisivät yksinkertaisesti kiinni alle 16-vuotiailta.

Suomalaisaustralialaisen perheen äiti Mari Bakker odotti lain voimaantuloa innolla. Perheen 15-vuotias tytär Astrid ei niinkään.

– Jännitti. Mutta en uskonut, että ne pystyisivät oikeasti tekemään sen.

Astrid valmistautui kieltoon tallentamalla Tiktokista videoita, joita ei halunnut menettää. Hän myös teki kavereineen varatilejä eri alustoille.

Astrid Bakker, 15, jakaa pelikortteja.
Astrid pelaa korttia äitinsä kanssa. Hänen mielestään nuoria ei kuultu tarpeeksi, kun somekiellosta päätettiin. “Olisi pitänyt antaa vaihtoehtoja somessa olemiselle”. Kuva: Roope Kariniemi

”Se oli pettymys”

Jo ennen lain voimaantuloa someyhtiöt olivat aloittaneet valvomaan australialaisia tilejä ja etsimään merkkejä: Kuulostaako tiliä käyttävän puheääni alle 16-vuotiaan ääneltä? Kirjoittaako tili kuten lapset? Onko tilin aktiivinen aika johdonmukainen kouluaikojen suhteen?

Sitten koitti odotettu ja pelätty 10. joulukuuta. ”Päivä, jona australialaiset perheet ottavat vallan takaisin someyhtiöiltä”, pääministeri Anthony Albanese julisti.

Bakkerien perheessä ei tapahtunut yhtään mitään.

– Oli se pettymys. Olin toivonut, että suurin asia, josta kotona tapellaan, eli ruutuaika, olisi poistettu keskustelusta, Mari Bakker sanoo.

Tilejä sulkeutui kuitenkin vauhdilla, tammikuun loppuun mennessä 4,7 miljoonaa.

Ja viimein helmikuussa myös Astridin tilejä tarttui haaviin. Hän sai ilmoitukset Snapchatista ja TikTokista, että tilit ovat sulkeutumassa.

Hänen tulisi todistaa henkilöllisyystodistuksella olevansa yli 16-vuotias.

Tekoäly arvioi kasvonpiirteitä

Australia velvoittaa someyhtiöitä tarjoamaan iän tunnistamiseksi myös vaihtoehtoja, jotka eivät sisällä passin tai henkilökortin lataamista palveluihin. Taustalla on huoli tietoturvasta.

Yleisin keino on kasvojen ikäanalyysi, jossa tekoäly arvioi kasvojen piirteitä: otsan, silmänurkkien ja suupielien juonteita, ihon velttoutta, huokosten määrää, silmien etäisyyttä suhteessa kasvojen leveyteen ja leuan terävyyttä.

Katso videolta, miten kasvoskannaus toimii.

Australialaiset nuoret näkivät tilaisuutensa tulleen. Ehkä analyysi arvioisi heidät yli 16-vuotiaiksi.

Ja niinhän siinä kävi, myös Astridin kohdalla.

– Melkein kaikki kaverini käyttävät edelleen kaikkia kiellettyjä sovelluksia.

Australialaiset mediat ovat uutisoineet kuinka kasvoanalyysistä on päässyt läpi myös irvistämällä, meikkaamalla ja jopa näyttämällä koiran naamaa. Myös VPN ja varatilit ovat yleisiä keinoja kieltoa kierrettäessä.

Osa nuorista on saanut ohjeet kiellon kiertämiseen ChatGPT:ltä.

– Tiedämme, että voimme aina tehdä uuden tilin, Astrid sanoo.

Astrid itse käyttää edelleen Tiktokia ja Instagramia. Snapchat-tilin hän kuitenkin menetti, eikä uuden tilin luonti ole onnistunut.

Se on ”vähän ärsyttävää”, mutta hän käyttää Snapchatia toisinaan kaverin puhelimella.

Astrid arvioi, että kielto ei ole vähentänyt hänen somen käyttöään. Ehkä jopa lisännyt, ainakin Tiktokin käyttöä, kun Snapchatiin ei enää pääse.

Kiellon rumat luvut

Myös Suomessa suunnitellaan somekieltoa. Pääministeri Petteri Orpo (Kok.) on kertonut olevansa kiellon suhteen ”aivan vakavissaan”, ja myös vastuuministeri Sanni Grahn-Laasonen (Kok.) tukee kieltoa.

Valtioneuvoston kanslian julkaisemassa selvityksessä Australian rajoitustoimia kutsutaan ”koviksi ja laajoiksi”. Selvityksessä todetaan myös, että Australian tilannetta tulee seurata tarkkaan.

Tässä on tilanne tällä hetkellä.

Henkilö selaamassa puhelinta bussipysäkillä.
Kaksi nuorta istuu sohvalla puhelimiaan selaillen.
Kaksi tunnistamatonta nuorta katsoo kännykkäänsä.

70 prosenttia nuorista, jotka käyttivät aiemmin nyt kiellettyjä alustoja, käyttävät niitä edelleen.

70 prosenttia kiellettyjä some-alustoja käyttävistä nuorista myös sanoo kiellon kiertämisen olevan helppoa.

Positiivisia vaikutuksiakin on havaittu. Yksi kysely kertoo, että 38 prosenttia vanhemmista kokee lastensa olevan enemmän läsnä.

Somekiellon toteuttamisesta vastaa Australian verkkoturvallisuusviranomainen eSafety, joka kertoo Ylelle olevansa tyytyväinen lain toimivuuteen.

– Vaikutusta ei mitata kuukausissa, vaan sukupolvissa.

Vaikka alle 16-vuotias onkin somessa, lapsi itse tai hänen vanhempansa eivät ole siitä juridisessa vastuussa.

Vastuu ja riski 49.5 miljoonan Australian dollarin eli 30.5 miljoonaa euron sakosta on someyhtiöillä, jos ne eivät ryhdy ”kohtuullisiin” toimiin estääkseen alle 16-vuotiaiden pääsyä someen.

Australian internet-turvallisuudesta vastaava viranomainen tutkii jo viittä alustaa mahdollisesta lain rikkomisesta: Snapchatia, Instagramia, Facebookia, Youtubea ja Tiktokia.

Maan viranomaiset harkitsevat myös Whatsappin lisäämistä kieltolistalle ja pitävät mahdollisena, että vaatimuksia someyhtiöille kiristetään.

Suomi ei voisi toteuttaa kansallisesti Australian kaltaista kieltoa, jossa someyhtiöt vastuutetaan pitämään nuoret pois somesta. Tällainen sääntely tulisi toteuttaa EU-tasolla.

Kansallisesti Suomi voisi nostaa somen suositusikärajoja tai esimerkiksi säätää lain, joka vastuuttaisi vanhempia.

Vanhemmat auttavat lapsia pääsemään someen

Tuore kysely paljasti, että kolmannes australialaisvanhemmista auttaa lapsiaan pääsemään someen. Se tapahtuu käyttämällä vanhemman passia tai kasvoja todisteena yli 16-vuoden iästä.

Ilmiö on tuttu myös Astrid Bakkerin kaveripiirissä, ja siitä keskusteltiin Bakkereillakin.

– Siihen olen vetänyt rajan. Se ei tuntuisi moraalisesti oikealta, Mari Bakker kertoo.

Astrid ja Mari kertovat videolla, mikä heidän mielestään olisi sopiva ikäraja sosiaaliseen mediaan.

Mari Bakker kertoo, että moni perhe on nyt hankalassa tilanteessa: lapset, joiden vanhemmat noudattavat lakia, jäävät helposti ulkopuolelle.

– Rajojen vetäminen aiheuttaa kotona kitkaa ja ahdistusta, koska kaikki ystävät ovat edelleen somessa.

Ongelmista huolimatta Mari Bakker on optimistinen somekiellon tulevaisuudesta. Toivoa luo se, kuinka somekielto on näkynyt perheen nuorempien lasten kohdalla.

Astridin 12-vuotias veli hyväksyi kiellon paremmin.

– 12-vuotiailla some ei ole niin isossa roolissa elämässä kuin 15-vuotiaalla, Bakker pohtii.

Perheessä on myös 7- ja 9-vuotiaat pojat.

– Heidän kohdallaan tämä tulee varmasti olemaan vielä helpompaa. Paine antaa sovellukset nuorimmille lapsille on alhaisempi.

Mari Bakker ja Astrid Bakker, 15, puhuvat kotonaan Sydneyssä somen käytöstä.
“Tarvitsemme enemmän digikasvatusta nuorille ja myös tukea vanhemmille. Monet vanhemmat haparoivat edelleen pimeässä”, Mari Bakker (vas.) sanoo. Kuva: Roope Kariniemi

Somekiellon heikkous paljastuu haastattelun aikana

No kuinka on, ovatko australialaiset perheet ottaneet vallan takaisin somejäteiltä, kuten pääministeri julisti? Eivät vielä, Mari Bakker sanoo.

Hänen mielestään someyhtiöt eivät ota kieltoa tarpeeksi vakavasti.

– Yläkouluikäisten kanssa tilanne karkasi jo käsistä. He löytävät tiensä someen. Se on heille niin merkityksellinen.

Haastattelun aikana näemmekin siitä todisteen.

Astrid lupautui yrittämään kirjautumista Snapchatiin, jotta voisi näyttää, miltä kasvoanalyysi puhelimessa näyttää. Hän ei ole päässyt Snapchatiin sitten helmikuun.

Astrid syöttää kirjautumistiedot ja – pääseekin sisään normaalisti.

Kaikki sovellukset ovat taas käytössä.

Juttua varten on haastateltu lisäksi Melbournen yliopiston kasvatustieteiden professori Pasi Sahlbergiä ja sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Taneli Puumalaista.