Kunnalliset kuntosalit vähenevät.
Runsaan kymmenen vuoden aikana Suomessa on lakkautettu 81 kunnallista kuntosalia. Tällä hetkellä kuntien omistamia kuntosaleja tai kuntokeskuksia on jäljellä vajaa 680.
Yksi esimerkki on Kokkolassa. Urheilutalon suosittu kuntosali sulkeutuu syksyllä, kun kaupunkiin valmistuu uusi Kokkola Areena. Sinne tulee kaupallinen kuntosali.
Sulkeminen huolestuttaa vakikäyttäjiä, joista monet ovat treenanneet salilla vuosikymmeniä.
Pienillä paikkakunnilla kunnalliset salit ovat usein ainoa vaihtoehto. Jos ne sulkeutuvat, käyttäjät jäävät tyhjän päälle.
Isommissa kaupungeissa tilanne on toinen, sillä kaupallisia vaihtoehtoja on enemmän. Niissäkin kunnalliset salit palvelevat erityisesti ikääntyneitä, liikuntarajoitteisia ja pienituloisia kuntoilijoita, joille kaupalliset salit eivät ole vaihtoehto.
– Se on tällaista laajoja kansanryhmiä palvelevaa ja heidän terveyttään edistävää toimintaa, kuvailee projektipäällikkö Tapani Laakso Jyväskylän yliopiston liikuntatieteellisestä tiedekunnasta.
Ikä ja korjausvelka ajavat salit alas
Pääosa lakkautetuista kunnallisista saleista on ollut pieniä, noin sadan neliön tiloja. Ne ovat usein sijainneet koulujen tai muiden julkisten rakennusten yhteydessä.
– Suurin osa kuntien edelleen toiminnassa olevista kuntosaleista on rakennettu 70- tai 80-luvulla. Monesti tiloissa on paljon korjausvelkaa, Laakso sanoo.
Laakson mukaan vanhat tilat eivät välttämättä enää vastaa nykyajan vaatimuksia esteettömyyden tai ilmanvaihdon osalta. Kuntosalipäätöksiin vaikuttavat myös väestömuutokset ja koulujen sulkemiset.
Jorma Kalliokoski on käynyt Kokkolan Urheilutalon salilla vuodesta 1981.
Hän pelkää, että salin sulkeminen lopettaa monen ikääntyneen kuntoilun kokonaan.
– Uskon, ettei ainakaan vanhempi porukka lähde kaupallisille saleille.
Hinnalla on merkitystä. Kokkolan Urheilutalolla kuntosalin kertamaksu on eläkeläisille, opiskelijoille ja työttömille 2,5 euroa päivisin. Muina aikoina ja aikuisille hinta on 5,5 euroa. Kaupallisella salilla kertakäynti voi helposti maksaa 15 euroa.
Urheilutalolla kuukausikortti maksaa 32–37 euroa, joten siinä ero kaupallisiin saleihin ei ole yhtä suuri.
Sampo Aunio on käynyt salilla pikkupojasta saakka. Hänelle kuntosalin sijainti ja edullisuus ovat tärkeitä. Vaatimattomampikin sali käy.
– Jos et käykään parin kuukauteen, maksat kuitenkin sen satasen, hän vertaa kaupallisten salien kuukausimaksuja.
Syksyllä Aunio aikoo jatkaa kuntoilua muualla.
Laihialla uudet tilat toivat lisää käyttäjiä
Kaikki kunnalliset salit eivät kuitenkaan ole sulkeutumassa.
Laihialla entinen padelhalli remontoitiin asukkaiden lähiliikuntapaikaksi. Kuntosalin käyttäjien määrä on lisääntynyt kevään jälkeen arviolta sadoilla, vaikka hinnat nousivat reippaasti. Esimerkiksi aikuisten vuosikortti maksaa nyt 180 euroa aiemman 100 euron sijaan
Laihian vapaa-aikapäällikkö Minna Hankaniemi uskoo, että kunnalliset kuntosalit ovat tulevaisuudessa tärkeitä. Ne ovat edullisia, matalan kynnyksen paikkoja harrastaa.
– Meillä ei ole kuntosaleilla ohjaajaa paikalla tai personal trainerin opastusta, kuten yksityisillä, mutta olemme ehkä se liikunnan alkusysäyksen tekijä.
Tulevaisuudessa esteettömyys korostuu
Tapani Laakso Jyväskylän yliopistosta uskoo, että tulevaisuudessa esteettömyys ja ikääntyneiden palveleminen korostuvat entisestään kunnallisilla saleilla. Kun väestö ikääntyy, tarvitaan tiloja, joissa voi liikkua pyörätuolilla ja joissa on ikääntyneille sopivia laitteita.
Hän näkee myös mahdollisuuksia yhteistyöhön yksityisen sektorin kanssa. Kunta voisi tarjota tilat ja yritys hoitaa toiminnan.
Uutena trendinä ovat ulkokuntosalit. Niitä on Suomessa jo 1 650, ja uusia rakennetaan jatkuvasti.
Kokkolan kantakaupungissa ei Urheilutalon salin sulkeuduttua enää ole kaupungin ylläpitämää yleistä kuntosalia.
Lähimmät kunnalliset salit löytyvät Lohtajalta ja Kälviältä.