BRYSSEL Eurooppa pyristelee eroon teknologiariippuvuudesta Yhdysvaltoihin ja Aasiaan. Sitä varten EU-komissio on laatinut teknologisen suvereniteetin paketin, jonka esitteli digiasioista vastaava EU-komissaari Henna Virkkunen.
– Ne, jotka hallitsevat ja kontrolloivat teknologiaa, hallitsevat hyvin paljon maailman taloutta ja turvallisuutta. Eurooppa ei voi olla liian riippuvainen ulkopuolisista toimittajista, Virkkunen sanoo Ylen haastattelussa.
Lähtötilanne on heikko. Euroopan teknologioista 80 prosenttia tulee EU-komission mukaan Euroopan ulkopuolelta.
Euroopan on nyt tarkoitus vahvistaa kriittisiä sektoreita. Niitä ovat mikrosirujen suunnittelu ja valmistus, pilvipalvelut, tekoäly ja kvanttiteknologia. Myös satelliittikapasiteettia halutaan lisätä ja kyberturvallisuutta vahvistaa. Datakeskuksia tarvitaan aina vain lisää joka puolelle Eurooppaa.
Virkkusen mukaan ei ole tarkoitus, että kaikki pyrittäisiin tekemään jatkossa itse, vaan samanmielisten kumppaneiden kanssa tehdään yhteistyötä.
Trumpin Grönlanti-uhkaus havahdutti EU:n
Virkkusen mukaan ensimmäinen herätys teknologiariippuvuudesta saatiin koronapandemian aikaan, kun monella alalla loppuivat komponentit kuten mikrosirut.
– Silloin havahduttiin siihen, kuinka globaaleja erilaiset toimitusketjut ovat ja minkälaisia riippuvuuksia on syntynyt.
Geopoliittiset shokit ovat lisänneet huolta. Erityisesti Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin uhkaus ottaa Grönlanti haltuun vavahdutti koko Eurooppaa, ja alettiin pohtia, millä keinoilla Trump voisi uhkauksensa toteuttaa.
Esimerkiksi Tanskan kyberturvajohtaja arvioi, että jos Trump ottaisi verkkopalvelut aseeksi ja sulkisi pilvipalvelut, Tanska pysähtyisi tunnissa.
Teknologisia riippuvuuksia voidaan käyttää meitä vastaan, Virkkunen sanoo. Nyt pitää hänen mukaansa arvioida, millä aloilla riskit toiminnan lamauttamiseen ovat suuret.
– Niillä aloilla on tärkeää, että Euroopalla on oma kapasiteetti toimia, jotta ei ole niin sanottua kill switch -mahdollisuutta, että joku Euroopan ulkopuolelta voi katkaista jonkin meidän toiminnan tai teknologian.
Parhaiten elämää Euroopassa ilman amerikkalaispalveluja tuntevat kansainvälisen rikostuomioistuimen ICC:n yhdeksän tuomaria ja syyttäjä, joille Trump määräsi pakotteita.
ICC:n tuomari Nicolas Guillou totesi Le Monde -lehden haastattelussa, että pakotteet vaikuttavat kaikkeen jokapäiväisessä elämässä. Amerikkalaiset yhtiöt tai niiden tytäryhtiöt eivät voi tarjota hänelle palveluja.
– Et voi tehdä ostoksia verkossa, koska et tiedä, sisältyykö ostokseen amerikkalaisia osia. Pakotteiden alla oleminen on kuin olisi palautettu 1990-luvulle, Guillou sanoi Le Monde -lehdelle.
Tämäkin tapaus huolestuttaa eurooppalaisia.
Yhdysvaltalaiset teknojätit kuten Google ja Microsoft tuskin riemastuvat Euroopan itsenäisyyspyrkimyksistä. Eurooppa on niille suuri markkina.
Mikrosiruja taas tuodaan etenkin Taiwanista. Alan kriittisiä mineraaleja hallitsee Kiina.
Sirutehtaiden pystytys nielee miljardeja
Korkealaatuisten puolijohteiden eli mikrosirujen kehittäminen ja valmistaminen Euroopassa on Virkkusen mukaan edellytys kaikelle muulle teknologiselle kehitykselle.
– Siinä olemme tällä hetkellä hyvin hyvin riippuvaisia yhdysvaltalaisista yrityksistä, ja kuitenkin on arvioitu, että vuonna 2030 kaikesta mikrosirumarkkinasta 70 prosenttia tulee olemaan nimenomaan näitä hyvin kehittyneitä puolijohteita.
Investoinnit maksavat useita kymmeniä miljardeja euroja, joten niihin tarvitaan jäsenmaiden ja yritysten yhteistyötä.
Tarkoitus on saattaa sirujen kehittäjät ja ostajat kohtaamaan niin, että valmistajat räätälöisivät puolijohteita esimerkiksi datakeskusten ja teleoperaattoreiden sekä auto- ja puolustusteollisuuden tarpeisiin.
Julkisia hankintoja kotiinpäin
Teknologianousun rahoituksen pitäisi löytyä markkinoilta, siihen ei juuri riitä EU-tukia. EU voi edesauttaa omien teknologioiden markkinoille pääsyä ja luoda kriteerejä kuten turvallisuusvaatimuksia.
Eurooppalaisten teknologiayritysten kasvua voidaan Virkkusen mukaan vauhdittaa julkisilla hankinnoilla.
– Meillä on Euroopassa 45 000 startup-yritystä. Jos ne saavat asiakkaikseen julkisen sektorin toimijoita, se antaa valtavan buustin niiden teknologiselle kehitykselle.
Komissio arvioi eurooppalaisten ostavan ulkopuolelta joka vuosi tieto- ja viestintäteknologian palveluita yli 260 miljardilla eurolla. Jos summaan sisältyviä julkisia hankintoja saadaan ohjattua Euroopan omiin palveluihin, se alkaa kasvattaa mantereen teknologiayhtiöitä.
Startup-yritysten kasvua on Euroopassa rajoittanut tuotannon skaalaukseen tarvittavan mittavan rahoituksen puute. Moni startup on suunnannut hyvän alun jälkeen rahan perässä Yhdysvaltoihin.
Suomi joutuu pohtimaan pilvipalveluita
Pilvipalveluissa ja datakeskuksissa tilanne ei ole yhtä synkkä. Niiden osaamista on jo Euroopassa.
Esimerkiksi Suomessa viranomaispalveluista kaksi kolmasosaa on kuitenkin yhdysvaltalaisissa pilvipalveluissa. Nyt Suomi joutuu puntaroimaan tarvetta lisätä eurooppalaisia palveluja.
Komissio vaatii jäsenmaita arvioimaan kriittisiä palveluitaan sen mukaan, miten paljon olisi syytä painottaa eurooppalaisuutta.
Turvallisuuden ja puolustuksen aloilla pitää Virkkusen mukaan käyttää ainoastaan pilvipalveluita, joita kontrolloidaan Euroopasta ja joiden data säilytetään Euroopassa.
– Kenelläkään ei ole sitten mahdollisuutta tätä meidän palvelua katkaista, vaan meillä on aina pääsy siihen.