Suomella on tarve käyttää 2030-luvulla puolustukseen rahaa jopa kaksi kertaa niin paljon kuin nyt.
Arvion taustalla on eduskuntapuolueiden parlamentaarinen työryhmä, joka luovutti raporttinsa tänään puolustusministeri Antti Häkkäselle (kok.).
Tänä vuonna Suomi käyttää puolustukseen 7,7 miljardia euroa. Raportissa puolueet toteavat, että tarve nousee jo vuonna 2029 yli 14 miljardin euron ja pysyy 14–15 miljardin euron tasolla ainakin vuoteen 2036 saakka.
Kustannustaso ylittää selvästi Nato-tavoitteen, jonka mukaan suorien puolustusmenojen tulisi olla vähintään 3,5 prosenttia bruttokansantuotteesta. Selvää ylitystä perustellaan sillä, että varustautuminen on kalleudessaankin halpaa, jos sillä estetään joutuminen sotaan.
– Venäjä on pitkäaikainen ja vaikeasti ennakoitava uhka. Suomeen ei kohdistu sotilaallista uhkaa, mutta on varauduttava siihen, että turvallisuusympäristö voi muuttua nopeasti, työryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra (kok.) sanoi julkistustilaisuudessa.
Valtioneuvosto asetti puolustuksen parlamentaarisen työryhmän viime marraskuussa tarkastelemaan sitä, miten Suomen puolustusta tulee pitkällä aikavälillä kehittää.
Julkistuksessa painotettiin, että armeijan rahojen suhteen pitäisi puhua mieluummin euroista, eikä prosenteista.
– Vain rahalla saadaan suorituskykyä ostettua. Jos talous ei kasva, puolustusbudjetti alkaa junnaamaan paikallaan, ja tämä muodostaa isomman ongelman, puolustusministeri Häkkänen kommentoi Ylelle.
Armeijalle on kertynyt ”korjausvelkaa”
Sekä työryhmän että ministeri Häkkäsen mukaan armeijalle on kertynyt ”korjausvelkaa”, jota on nyt tarve paikata.
Taustalla ovat ennen kaikkea Ukrainan käymän puolustussodan opit.
Tämä tarkoittaa merkittäviä lisäyksiä droonikapasiteettiin ja droonien torjuntajärjestelmiin. Maali on liikkuva, sillä droonisodankäynti kehittyy Ukrainan rintamilla valtavaa vauhtia.
– Droonit ilmentävät sodan kuvan muutosta. Tarvitaan korkeaa teknologiaa ja halpoja massamaisia ratkaisuja kaikissa puolustushaaroissa, Kopra sanoo.
Lisäksi raportissa nähdään merkittävinä pitkän kantaman tulenkäytön ja satelliittitiedustelun lisääminen sekä se, että kriittisiä toimintoja viedään yhä enemmän maanalaisiin tiloihin.
Puolustusvoimien henkilöstömäärää olisi raportin mukaan tarve lisätä noin 2 000 tehtävällä 2030-luvun alkuun mennessä. Nyt henkilöstöä on noin 14 000.
Mukana raportissa on useita yksittäisiä kalliita hankkeita: jo aiemmin aloitettu hävittäjähanke, jossa vanhat Hornetit korvataan uusilla F–35-hävittäjillä, merivoimien neljän uuden monitoimikorvetin käyttöönotto sekä Daavidin linko -ilmatorjuntajärjestelmän hankkiminen Israelista.
Vasemmistoliitto jätti eriävän mielipiteen
Puolustustarpeet ovat vielä eri asia kuin lopulliset puolustusmenot, jotka ovat kunkin hallituskauden poliittisten väännön tulos.
Työryhmän tarkoitus ei ollut muodostaa yhteistä poliittista kantaa menotasoon, vaan koota yhteen jaettua kuvaa menotarpeista. Työryhmän arviot pohjautuvat vahvasti puolustushallinnon ilmoittamiin tarpeisiin.
– Mille tasolle puolustusmenot asetetaan, 11 miljardia vai 14 miljardia, tämä pitää puolueiden välillä neuvotella. Me on haluttu puolustushallinnon toimesta kuvata kaikille puolueille aika raatorehellisesti se maailma, jossa me elämme, Häkkänen sanoo.
Vasemmistoliitto jätti raporttiin ainoana puolueena eriävän mielipiteen.
Eduskuntaryhmän puheenjohtajan Aino-Kaisa Pekosen mukaan puolue pitää kyllä Venäjää pitkän aikavälin uhkana, johon on varauduttava.
Mutta raportti ei ota puolueen mukaan tarpeeksi huomioon sitä, että Yhdysvallat ei välttämättä sitoudu Natoon, ja että Euroopan pitäisi ottaa enemmän vastuuta omasta turvallisuudestaan. Nato-tavoitetason selvästi ylittävät menolisäykset vaatisivat vasemmistoliiton mielestä myös selvästi nykyistä laajempaa keskustelua.
– Mutta puhutaan erittäin isoista summista, miljardiluokan kysymyksestä. Me eletään tilanteessa jossa leikataan ihmisten hyvinvoinnista ja toimeentulosta, ja samalla pitäisi panostaa puolustukseen vielä enemmän kuin on Naton tavoite, Pekonen sanoo.
Tämä yhtälö yhdistettynä velkajarruun ei vasemmistoliiton mielestä toimi.