Yhä useammassa työpaikassa hedelmöityshoidoissa käyminen ja lapsen imettäminen mahdollistetaan työaikana, paljastuu monimuotoiset perheet -verkoston tuoreesta selvityksestä.
Hedelmöityshoidot läpikäyneelle 42-vuotiaalle Laura Sgureva-Coxille muutos on pitkään toivottu. Nykyisin 4-vuotiaan pojan äiti olisi toivonut työelämään selkeyttä myös omalle kohdalleen: hedelmöityshoitojen ja kampaaja-maskeerajan työn yhdistäminen Kansallisteatterissa oli ajoittain hankala yhdistelmä.
Helsingissä asuva Sgureva-Cox oli hedelmöityshoidoissa neljän vuoden ajan, joista noin kolme vuotta hän kävi IVF-hoidoissa. Hoitomuodossa munasolu ja siittiö hedelmöitetään kehon ulkopuolella laboratoriossa.
– Tulin aika kipeäksi munasolujen keräyspunktioista, joiden jälkeen olin yhdestä kahteen päivään sairauslomalla. Palasin niiden jälkeen kipeän oloisena ja turvoksissa työpaikalle, koska halusin hoitaa työni, Sgureva-Cox muistelee useamman vuoden takaista ajanjaksoa.
Ennen hedelmöityshoitojen alkua Sgureva-Cox oli yrittänyt puolisonsa kanssa lasta jo pitkään. Yhä tuntemattomasta syystä johtuen lapsen saaminen luonnollisesti osoittautui pariskunnalle mahdottomaksi.
Samaan aikaan kello tikitti ja Sgureva-Cox pelkäsi aikaikkunan kuroutuvan umpeen. Julkisella puolella lapsettomuushoitoja ei tehdä yli 40-vuotiaille.
Lapsettomuushoidot olivat paitsi fyysisesti myös henkisesti raskas kokemus. Haasteita toi se, ettei Suomen kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavia koskevien työehtosopimuksessa ollut vielä silloin huomioitu lapsettomuushoidoista aiheutuvia poissaoloja.
Hoitojen alkaessa Sgureva-Cox ei tiennyt, miten työpaikalla suhtauduttaisiin hoidoista aiheutuviin poissaoloihin. Pahinta oli epätietoisuus.
Vaihtoehtoja ei kuitenkaan ollut. Hedelmöityshoitojen onnistuminen voi olla tunneista kiinni.
– Klinikalta annettiin kellonaika jokaiseen kyseiseen hoitokiertoon liittyvään käyntiin. Siinä ei ole mitään mahdollisuuksia ruveta säätämään sitä, vaikka sen vuoksi, että työpaikalla on tärkeä kokous tai muu asia, jossa on oltava läsnä. Aika täytyy ottaa vastaan, jos haluaa siinä kierrossa yrittää.
Oma kokemus herätti tarpeen auttaa muita
Rankkojen hoitojen ohella töiden järjestelystä aiheutuvien epäselvyyksien pohtiminen tuntui Sgureva-Coxista ylimääräiseltä stressiltä. Työnantaja kuitenkin ymmärsi tilanteen ja mahdollisti hedelmöityshoidoissa käymisen työajalla.
Onnistuneiden hedelmöityshoitojen jälkeen Sgureva-Cox päätti tarttua tuumasta toimeen. Hän lähti edistämään kirjausta hedelmöityshoidoista aiheutuvista sairauspoissaoloista osaksi alan työehtosopimusta.
– Ajattelin, että itselläni oli todella hyvä tuuri, kun pystyin käymään hoidot läpi ja sain ne itsenäisesti sumplittua. Niitä ei olisi niin vain sumplittu, jos olisin ollut teatterilla toisella osastolla töissä, jossa on esimerkiksi kahdeksasta neljään asiakaspalvelua.
Uusi kirjaus eteni nopeasti – vain muutamassa kuukaudessa alan työehtosopimukseen. Suomen kansallisteatterin tekniikkaa ja vastaavien TESiin kirjattiin palkanmaksu lapsettomuushoitojen ajalta ensimmäisten joukossa vuonna 2022. Sen jälkeen myös monilla muilla aloilla on havahduttu asiaan.
– Siinä on yksi murhe vähemmän itselliselle vanhemmalle tai pariskunnalle, jotka yrittävät hedelmöityshoitojen avulla saada lapsen. Pystyy keskittymään hoitoihin, mitkä ovat itsessään henkisesti ja fyysisesti rankkoja, Sgureva-Cox pohtii.
Rankimpina hetkinä Sgureva-Cox haki voimaa Antti Tuiskun ”Mä hiihdän” -kappaleesta.
Jos nyt jaksan viel tän yhden mäen yli
Onks sen jälkeen uusi mäki?
Onks sen jälkeen vielä mäki?
Isoissa työehtosopimuksissa uusia avauksia
Useiden alojen työehtosopimuksiin on viime vuosien aikana lisätty uusia kirjauksia koskien hedelmöityshoidoista johtuvaa palkallista sairauslomaa ja imetysvapaata.
Uusi kirjaus koskettaa monia, sillä jo noin 6 prosenttia kaikista Suomessa syntyvistä lapsista saa alkunsa hedelmöityshoitojen avulla. Määrä on terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tilastojen mukaan ollut viime vuosina kasvussa.
Kunta-alan ja hyvinvointialueiden työehtosopimusten ohella muun muassa teknologia-, data- ja designyhtiö Solitan yrityskohtaisessa työehtosopimuksessa sekä Gofore Oyj:n työehtosopimuksissa on huomioitu palkanmaksu lapsettomuushoitojen poissaolojen ajalta. Myös teknologiayhtiö Siili Solutions ja ohjelmistotalo Visma Solutions mahdollistivat palkanmaksun hedelmöityshoitojen ajalta ensimmäisten joukossa.
– Ne ovat edelläkävijöitä. Niissä ymmärretään perheiden monimuotoisuutta ja se, että henkilökohtaisilla asioilla on vaikutusta työelämään, lapsettomien yhdistys Simpukka ry:n toiminnanjohtaja Piia Savio kertoo.
Myös kaupan alan sekä matkailu-, ravintola- ja vapaa-ajan palveluiden (Mara) työehtosopimuksiin on tehty uusina kirjauksina joustoja hedelmöityshoitojen aikaisisten sairauspoissaolojen varalle.
Uutena palkalliset imetystauot
Hyvinvointialueita ja kuntia koskeviin työehtosopimuksiin saatiin viime vuoden keväällä myös ensimmäiset imetystaukoja koskevat kirjaukset Suomessa. Ne mahdollistavat alle 1-vuotiaan lapsen vanhemmalle 15 minuutin palkallisen imetystauon työpäivän aikana.
– Kunta-alan ja hyvinvointialueiden sopimukset koskettavat isoa joukkoa. Olisi hyvä, jos tämä leviäisi myös muihin työsopimuksiin ja jopa lainsäädäntöön. Sielläkin voitaisiin säätää imetystauot työaikaan, Monimuotoiset perheet -verkoston kehittämispäällikkö Tiina-Emilia Kaunisto kertoo.
Verkosto julkaisi viime viikolla selvityksen suurimpien alojen työehtosopimuksiin tulleista uusista avauksista. Kaunisto on tyytyväinen perheystävällisyyttä ja monimuotoisuutta lisääviin avauksiin. Hän uskoo, että perhe-elämän ja työelämän yhteensovittamiseen tehdyt helpotukset voivat osaltaan ruokkia myös syntyvyyttä.
– Minun mielestäni tässä syntyvyystilanteessa pitäisi nimenomaan nähdä, että tämmöisillä asioilla on kokonaisuudessa merkitystä. Olisi hyvä, jos mentäisiin enemmän siihen suuntaan, että ymmärretään auttaa ihmisiä käymään töissä ja yhdistämään se perhe-elämään.
Hoidot ja niissä käyminen verottivat lompakkoa
Myös kolmen lapsen äiti Vuokko Pekkola näkee uudet avaukset tervetulleina muutoksina työelämässä. Pekkolan kumppani on nainen, joten hedelmöityshoidot olivat välttämättömyys polulla raskauteen.
Eläinlääkärinä ja Helsingin yliopistolla tutkijana työskentelevällä Pekkolalla on 6-vuotiaan esikoisen lisäksi 2-vuotiaat kaksoset. Hän palasi takaisin työelämään, kun kaksoset olivat 9 kuukauden ikäisiä.
– Jos yhteiskunnassa on tahtotila siihen, että ihmiset käyvät töissä ja myös pienten lasten vanhemmat käyvät töissä ja toisaalta myös tahtotila siihen, että lapsia syntyisi lisää, niin ehdottomasti kaikki sellaiset asiat, jotka helpottavat työn ja perhe-elämän yhteensovittamista, ovat tervetulleita muutoksia.
IVF-hoidot mahdollistivat Pekkolalle kolme lasta.
Palkallinen sairausloma olisi Pekkolan mukaan helpottanut hedelmöityshoidoista aiheutunutta taloudellista kuormitusta. IVF-hoitojen vuoksi poissaoloja kertyi töistä muutamia tunteja kahdesti kuukaudessa.
Esikoisen osalta hoidot kestivät puoli vuotta ja kaksosten osalta Pekkola ehti käydä alkionsiirrossa vain kerran ennen raskaaksi tulemista.
Yksityisellä klinikalla tehdyt hedelmöityshoidot maksoivat yhteensä hieman yli 15000 euroa.
– Totta kai se olisi jonkun verran helpottanut, jos ansionmenetys olisi jäänyt vähäisemmäksi. Toki se olisi myös vähentänyt siihen rahanmenoon liittyvää stressiä, kun siinä olisi ollut yksi kuluerä vähemmän.
Pekkola arvelee, että olisi saattanut palata jo hieman aiemmin takaisin työelämään, jos oman alan työehtosopimus olisi mahdollistanut imetystaukojen pitämisen.
– Omalla työpaikalla työstä ei voi välttämättä aina irrota, vaan se on potilaiden ehdoilla tehtävää työtä. Tämmöiset asiat käytännössä saattavat haastaa imetystaukojen pitämistä.