Kainuusta on lyhyen ajan sisällä löytynyt matalan järviveden ansiosta kolme harvinaista kivikautista esinettä.
Uusin löytö tehtiin vastikään Kajaanissa.
Kainuun museon asiantuntijat onnittelivatkin Jani Junttilaa erittäin hienosta löydöstä.
Junttila löysi toukokuun lopulla kivikautisen esineen Kajaanin läheltä paikasta, jossa järven vedenpinta oli vetäytynyt huomattavan matalalle.
– Tykkään kulkea ja kierrellä luonnossa ja katsella tällaisia luonnon ihmeitä. Kiertelin eräänä sunnuntaina rantoja ja katselin ympärilleni, niin sattui tuollainen kivi silmään, Junttila kuvailee löytöhetkeä.
Junttila vei esineen Kainuun museoon tutkittavaksi, koska esine vaikutti niin erikoiselta.
Sen jälkeen arkeologit kävivät tutustumassa löytöpaikkaan. He totesivat palattuaan, että kyseessä on kivikautinen, noin 5 000–6 000 vuotta vanha, kirves tai taltta.
– Kyllähän siinä rupesi itsekin miettimään, että ehkä edellisen kerran kiveen on koskettu 5 000 vuotta sitten, Junttila pohdiskelee.
Arkeologi arvioi kiven olevan työkalu tai statussymboli
Kivikausi on esihistorian ajanjakso, jolloin ihmiset tekivät käyttöesineensä ja työkalunsa pääasiassa kivestä, puusta ja luusta. Metallien käyttö ei ollut vielä yleistynyt.
Kainuun museon arkeologi Jouni Väänänen kertoo, että löytöpaikalla on luultavasti pitänyt majaansa yhdestä kolmeen perhekuntaa.
– He kulkivat saaliseläinten perässä. Kiinteitä asumuksia ei välttämättä ole ollut, vaan elämä on ollut liikkuvaa.
Jani Junttilan löytämä taltta on Väänäsen mukaan ollut joko kantajansa statussymboli tai oikea työkalu.
– Työkaluna sitä on voitu käyttää puiden hakkaamiseen ja kuorimiseen. Se on hyvin terävä, joten sillä on voitu katkoa ja muokata koviakin puita.
Jo kolmas kivikautinen löytö tänä keväänä
Jani Junttilan tekemä löytö ei ole ainoa viime kuukausina Kainuun alueelta tehty kivikautinen löytö.
Huhtikuun lopulla 5- ja 11-vuotiaat veljekset löysivät Sotkamosta niin ikään matalan veden paljastamalta rannalta kivikautisen kivikirveen ja hioinkiven.
Löytäjien äiti Hanna Heinonen kertoo, että ei vieläkään ole täysin ymmärtänyt löydön merkitystä.
– Olemmehan aiemminkin kiertäneet museoissa ja nähneet näitä esineitä. Mutta nyt hahmottaa eri tavalla, miten sillä seudulla on liikkunut muinaisia ihmisiä. Kyllä se tuntui ihmeelliseltä, Heinonen sanoo.
Näin voit selvittää, mistä muinaisesineitä kannattaa etsiä
Kainuun museon arkeologi Jouni Väänänen kuvailee löytöjä harvinaisiksi.
– Se oli sellainen lottovoittofiilis. Nämä olivat erinomaisia löytöjä, ja vielä Kainuussa.
Myös Sotkamosta löytyneet esineet ovat Väänäsen mukaan varhaisemmalta kivikaudelta.
– Ammattitaitoinen tekijä on muokannut kirveitä haluamaansa muotoon. Nykykirveen muotoinen muoto on pysynyt samana.
Jouni Väänänen sanoo, että nyt on otollinen aika vanhojen esineiden löytämiseen.
– Viime aikoina on puhuttu paljon niin sanotusta matalan veden ajasta, jolloin järvenpinta on täällä Kainuussakin karannut poikkeuksellisen kauas normaalista.
Verkosta löytyy palvelu muinaismuistot.info, jonne Väänänen neuvoo menemään, jos haluaa tietää, mistä vanhoja esineitä kannattaa etsiä.
On hyvä kuitenkin muistaa, että tunnetuilla muinaisjäännöksillä maata ei saa kaivaa eikä kiviä siirrellä, mutta muuten muinaisjäännöksillä saa jokamiehenoikeuksien puitteissa vierailla.
Väänäsen mukaan myös kivikauden ajan ihmiset halusivat oleskella järvien rannoilla kalastamassa ja riistaa pyytämässä.
Kaikki kolme löydettyä esinettä ovat nyt esillä Kainuun museossa vitriinissä. Sieltä ne lähetetään syksyllä Museovirastoon tutkittaviksi.
– Minun tavoitteeni on, että esineet tulevat takaisin Kainuuseen, kunhan ne on Museovirastossa tutkittu.
Juttua on korjattu 8.6.2026 kello 12:59: On lisätty huomautus siitä, että tunnetuilla muinaisjäännöksillä maata ei saa kaivaa eikä kiviä siirrellä, mutta muuten muinaisjäännöksillä saa jokamiehenoikeuksien puitteissa vierailla.