Opiskelijat Milja Summanen ja Milka Niinistö merkitsevät muovipulloja, joihin he ottavat pian vesinäytteitä.
Ensi viikolla Laukaan Capeenpuroon lasketaan häkkikoreissa noin 600 järvisimpukkaa. Jyväskylän yliopiston bio- ja ympäristötieteen laitoksen opiskelijat mittaavat veden laatua ennen simpukkahäkkiä sekä sen jälkeen.
– Automaattiset mittalaitteet seuraavat veden happamuutta, sameutta, sähkönjohtokykyä, happipitoisuutta ja virtaamaa, kertoo Summanen.
Kenttäkokeella selvitetään, miten tehokkaasti järvisimpukat puhdistavat vettä.
– Laboratoriossa analysoimme veden ravinteiden määrä, ja toivottavasti ne laskevat tutkimusjakson aikana, sanoo Niinistö.
Simpukat suodattavat vedestä mikroleviä ja muita hitusia, joita ne käyttävät ravinnokseen.
Yksinäinen taimen
Simpukkakoe tehdään Laukaan Capeenpurolla, joka valmistui kaksi vuotta sitten. Uoma jäljittelee luonnon muovaamaa virtaa, mutta on täysin ihmisen rakentama.
R. Erik ja Bror Serlachiuksen säätiö rakensi reilun kilometrin mittaisen puron tutkimusympäristöksi.
Keski-Suomen vesi ja ympäristö ry:n tutkija Jukka Syrjänen on tarkkaillut Capeenpuron kalakannan kehittymistä ja erityisesti uhanalaista vaeltavaa järvitaimenta.
Kahdessa vuodessa puroon ovat ilmestyneet kaikki yleisimmät järvikalat, mutta vain yksi taimen.
Syrjänen arvioi, että taimenen järvikalastus on vähentänyt lajin vaeltamista.
– Taimenpopulaatioiden perimä on voinut muuttua sadan vuoden aikana niin, että entistä pienempi osa kaloista lähtee järvivaellukselle, Syrjänen sanoo.
Suomalaisten lisäksi Capeenpurolla on tänä kesänä tutkijoita myös Zürichin yliopistosta. Francesco Parrella ja Marian Ofner tutkivat pohjaeläimiä ja testaavat Laukaassa uutta tutkimuslaitteistoaan.
– Harvoin virtavesien tutkimusalueilla on tutkijoille sekä hyvä majoitus että verkkovirtaa. Capeenpurolla on molemmat, Ofner kertoo.
Tavoitteena simpukkapalvelu
Summasen ja Niinistön kenttäkoe on yksi monista Jyväskylän yliopiston simpukkatutkimuksista. Professori Jouni Taskinen kertoo, että tutkimuksilla kehitetään luonnonmukaisia vedenpuhdistusmenetelmiä.
– Suomessa on paljon esimerkiksi maa- ja metsätalouden rasittamia ojia ja pienvesiä, joita simpukat voisivat puhdistaa, Taskinen sanoo.
Videolla professori Jouni Taskinen kertoo, miten simpukkatutkimusten tuloksia voidaan viedä käytäntöön:
Simpukoista voisi löytyä apua myös kalanviljelylaitoksille. Laboratoriossa on selvinnyt, että järvisimpukat poistavat vedestä muun muassa kaloja kiusaavia loisia ja bakteereita sekä vesihometta, joka tuhoaa mätiä.
Koska järviä ei voi tyhjentää luonnonvaraisista nilviäisistä, puhdistushankkeita varten pitää vielä kehittää menetelmä järvisimpukoiden viljelyyn.
– Tavoitteena on, että simpukoita voisi tarjota puhdistuspalveluna esimerkiksi ongelmallisiin puroihin ja pelto-ojiin. Uskon, että simpukoiden viljelystä voisi tulla elinkeino, Taskinen sanoo.