Geologian tutkimuskeskus (GTK) tutkii vedyn ja heliumin esiintymistä Lapin kallioperässä tänä kesänä. Tutkimusten tavoitteena on kehittää menetelmiä, joiden avulla vetyä ja heliumia voidaan kartoittaa maan pinnalta ilman kairauksia.
Tutkimusta tehdään Sodankylässä, Kittilässä, Savukoskella ja Pelkosenniemellä kesäkuun alusta syyskuun alkuun asti. Maastotutkimuksissa mitataan kaasupitoisuuksia maastossa olevista vanhoista timanttikairarei’istä.
Tavoitteena on tuottaa alueellinen vety- ja heliumkartta. Vetykaasua voidaan käyttää polttoaineena, ja heliumia tarvitaan muun muassa erilaisten laitteiden jäähdyttämiseen.
Kumpikin kaasu on arvokasta teollisessa mittakaavassa. Vetyä tarvitaan erityisesti vihreänä polttoaineena, ja heliumin tuotantokapasiteetti alkaa olla liian pieni kasvavaan kysyntään nähden.
Hyödyntäminen vielä kaukana
Projektipäällikkö Janne Kuusela sanoo, että toistaiseksi on hyvin vaikeaa arvioida, kuinka paljon vetyä ja heliumia on Lapin kallioperässä. Kuuselan mukaan on kuitenkin tiedossa, että kalliossa on sellaista kiveä, joka pystyy tuottamaan vetyä.
Suomessa on myös mitattu yksittäisistä kairausrei’istä korkeitakin pitoisuuksia vetyä, esimerkiksi 2,5 kilometriä syvästä reiästä Outokummussa. Toinen syvä tutkimusreikä on GTK:lla Koillismaalla, missä se ulottuu 1’800 metriin.
Kuuselan mukaan nyt ollaan vasta tutkimuksen alkuvaiheessa, jossa pyritään löytämään tapoja saada selville vedyn ja heliumin mahdollisia esiintymiä. Vastaavaa tutkimusta on tehty jo Ranskassa Lorrainessa, missä on löydetty suuri määrä vetyä noin kilometrin syvyydestä.
Lapin ja Lorrainen välillä yhteistä on se, että vety on liuenneena veteen. Lapissakin jouduttaneen menemään syvälle, jotta vetyä löytyy riittävästi.
Toistaiseksi ollaan kuitenkin vielä vuosien päässä siitä, että vetyä pystyttäisiin keräämään syvältä kallioperästä teollisessa mittakaavassa taloudellisesti kannattavalla tavalla, Kuusela sanoo.