Kyläläiset ihmeissään Vieremällä: poliittisen pilapiirtäjän aikoinaan tekemää taidetta löytyy lähes jokaisesta talosta

Suomen poliittisten pila­piirrosten isänä pidetty Oki Räisänen vietti kesiään Vieremällä. Nyt pienestä kylästä on löytynyt hänen taulujaan sieltä sun täältä.

Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Pohjois-Iijärven kylissä Vieremällä etsitään parhaillaan kiivaasti Oskari eli Oki Räisäsen (1886–1950) maalaamia tauluja.

Oki Räisänen tunnetaan parhaiten poliittisena pilapiirtäjänä, mutta hän oli myös lahjakas taidemaalari. Yksi tiedossa olevista teoksista esittää vuonna 1891 syntynyttä Heikki Repoa.

Räisänen on ikuistanut Revon tavalla, josta ainakin yhden naisen kerrotaan pahoittaneen mielensä. Syynä on maalauksessa Revolla oleva paita, joka ei näytä aivan niin valkoiselta kuin sen varta vasten pessyt henkilö olisi toivonut.

Kyläaktiivi Raili Eskelisen mukaan taululla on sen omistavalle suvulle silti aivan erityinen merkitys.

Raili Eskelinen kertoo videolla, miten taulu muuttui palovaroittimeksi ja pelasti henkiä:

Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Poliittisten pilapiirrosten isä

Oki Räisänen aloitti vuonna 1929 maalaisliiton Suomenmaa-lehden Päivän piirtoja -palstalla, mutta siirtyi jo kolme vuotta myöhemmin palstoineen Helsingin Sanomiin.

Eljas Erkon siipien suojassa Räisäsen poliittisista pilapiirroksista tuli kilpailijoiden kadehtima ilmiö. Hänen kuoltuaan lehden poliittiseksi pilapiirtäjäksi tuli Kari Suomalainen.

Oki Räisäsen pilapiirros Helsingin Sanomissa 30.5.1933 tekee pilaa IKL:n Vihtori Kosolasta.
Oki Räisänen teki Päivän piirtoja -palstallaan usein pilaa Isänmaallisen Kansanliikkeen johtohahmoista. Piirros on julkaistu Helsingin Sanomissa 30.5.1933. Kuva: Median museo ja arkisto Merkki

140 vuotta sitten syntynyt Räisänen opiskeli nuorena Suomen taideyhdistyksen koulussa Ateneumissa. Siellä hänen opettajanaan oli muun muassa Hugo Simberg.

Taidetta lähes talossa kuin talossa

Räisänen vietti kesäisin aikaa Pohjois-Iijärven kylissä Vieremällä, josta hänen vaimonsa oli kotoisin. Se selittää, miksi pilapiirtäjä maalasi näiden kylien maisemia ja ihmisiä.

Kaarteenmäessä asuvalla Heikki Revolla on kotinsa seinällä peräti viisi Räisäsen teosta. Niistä kaksi on muotokuvia.

Heikki Repo kertoo tällä videolla omistamistaan tauluista:

Video: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Nyt runsaan sadan asukkaan kylältä on alkanut löytyä Räisäsen taidetta lähes jokaisesta talosta.

Virpi Kaarakaisen Hakonimen tila ei ole tässä suhteessa poikkeus. Siellä Räisäsen maalaus keksittiin yläkerran seinältä.

– Siirsimme sen tuohon kunniapaikalle tupaan, kun kuulimme taiteilijasta enemmän, Kaarakainen hymyilee.

Hän tunnustaa, ettei hänellä ollut aiemmin mitään käsitystä Räisäsestä.

Käsitys on yleinen, sillä Ateneumin taidemuseon intendentin Timo Huuskon mukaan Räisänen oli ensisijaisesti kuvittaja.

– Maalarina hän ei ollut kovin tunnettu, mutta kuvittajana (ja piirtäjänä) hyvä ja arvostettu, Huusko kertoo sähköpostitse.

Oki Räisänen ja Lassi Hiekkala (Eero) työskentelevät Helsingin Sanomien latomossa vuoden 1944 helmikuussa.
Oki Räisänen (edessä) ja Lassi Hiekkala tekivät pitkään yhdessä Päivän piirtoja. Kuvassa miehet vuoden 1944 helmikuussa Helsingin Sanomien latomossa. Kuva: Olavi Aavikko / Median museo ja arkisto Merkki

Tiedossa jo kymmeniä maalauksia

Pohjois-Iijärven kylät on juuri valittu Pohjois-Savon vuoden kyläksi. Sen asukkailla on tiedossaan nyt jo nelisenkymmentä Räisäsen tekemää taulua.

Etsintäbuumin laittoi liikkeelle Raili Eskelinen, joka luki vanhasta Pellervo-lehdestä Räisäsestä ja tämän yhteydestä seutuun.

Oki Räisäsen maalaus Vieremän Pohjois-Iijärveltä.
Maisemakuva Vieremän Pohjois-Iijärveltä.
Heikki Revon omistama taulu ja sama maisema tänä päivänä. Kuvat: Antti-Petteri Karhunen / Yle (vasen), Antti-Petteri Karhunen / Yle (oikea)

Lehden mukaan Räisäsen kesäpäivä alkoi tavallisesti kello viideltä aamulla. Taiteilija lähti aamukahvin jälkeen kävelemään niitylle tai soutelemaan järvelle, mutta kun hän palasi takaisin, oli mukana usein ainakin yksi valmis taulu.

– Oki maalasi kyläläisiä sen mukaan, kuka milloinkin häntä inspiroi, Eskelinen arvelee.

Hänen mielestään taiteilija on jättänyt kyläläisille suuren ja arvokkaan perinnön.

– Meillä on hänen tekemiään maisemakuvia, mutta meillä on myös hänen tekemiään kuvia esi-isistä.

Raili Eskelinen ottaa kuvaa Olvin perustan William Åbergin muotokuvamaalauksesta.
Räisäsen taidetta on myös muun muassa Olvi-säätiön kokoelmissa. Raili Eskelinen pääsi näkemään Olvin perustajan William Gideon Åbergin muotokuvan yhtiön pääkonttorissa Iisalmessa. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Tulossa seminaari ja näyttely

Maalausten lisäksi kylältä on vastikään löytynyt Tikanniemen nuorisoseuran vanhoja papereita. Seuran sihteerin Tiina Pehkosen mukaan Oki Räisäsen nimi esiintyy myös niissä.

– Hän on ollut tekemässä nuorisoseuran lehteä ja ollut mukana erilaisissa tapahtumissa, kuten soittamassa viulua tai lausumassa runoja.

Kyläaktiivi Raili Eskelinen ja Tikanniemen nuorisoseuran sihteeri Tiina Pehkonen.
Raili Eskelinen ja Tiina Pehkonen valmistautuvat Oki Räisästä käsittelevään seminaariin. Pehkosen mukaan seminaarin kaikki 70 paikkaa on jo varattu. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Nuorisoseura aikoo koota Räisäsen tauluista näyttelyn yhden päivän ajaksi. Heinäkuun 18. päivä pidettävän näyttelyn yhteydessä on myös Räisästä käsittelevä seminaari.

Pehkosen mukaan Räisäsen piirrostaiteesta on mahdollista löytää lisää aiheita, ja seminaarille on jo nyt mietitty jatkoa.

– Oki Räisänen on piirtämisen ohella kirjoittanut erilaisiin lehtiin, joten aiheita löytyy myös kirjallisuuden puolelta.

Oki Räisäsen ensimmäinen Savon Sanomiin tekemä piirros ja sutkaus 7.9.1940.
Oki Räisäsen ensimmäinen Sutkaus-piirustus Savon Sanomissa 7.9.1940. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle