Sote-ministeri Wille Rydman vieraili Etelä-Karjalan hyvin­vointi­alueella, joka hoippuu valtion­ohjauksen partaalla

Etelä-Karjalan hyvin­vointi­alueen johtaja Sally Leskinen pitää arviointi­menettelyyn joutumista lähes varmana. Ministeri ei vielä asiaa vahvistanut.

Sosiaali ja terveysministeri Ville Rydman vierailemassa Etelä-Karjalan hyvinvointialueella 02.06.2026.
Sosiaali ja terveysministeri Ville Rydman (ps.) vieraili Etelä-Karjalassa. Vasemmalla Etelä-Karjalan hyvinvointialueen puheenjohtaja Suna Kymäläinen (sd.) ja oikealla aluehallituksen 3. varapuheenjohtaja Marja Estola (vihr). Kuva: Heikki Koskinen

Etelä-Karjalan hyvinvointialue on vaarassa joutua lähiaikoina valtionohjaukseen taloutensa takia. Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman (ps.) vieraili tänään Lappeenrannassa, mutta ei vielä vahvistanut asiaa.

Vierailunsa aikana Rydman sai päivitystä hyvinvointialueen johdolta taloustilanteeseen.

– Etelä-Karjalan hyvinvointialueen rahoitustilanne on haastava, vaikka alueella on tehty varsin tehokasta ja eteenpäin katsovaa työtä, toteaa Rydman.

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johtaja Sally Leskinen uskoo arviontimenettelyn osuvan Etelä-Karjalan kohdalle.

– Meillä on odotusarvona, että Etelä-Karjalan hyvinvointialue on arviointimenettelyyn joutuvien joukossa, totesi Sally Leskinen ministeri Rydmanin vierailun yhteydessä.

Arviointimenettelyssä valtio puuttuu hyvinvointialueen toimintaan, jos sen talous tai palvelut ovat vaarantuneet vakavasti.

johtaja Sally Leskinen Etelä-Karjalan hyvinvointialueelta.
Sosiaali- ja terveysministeri Wille Rydman sai katsauksen Etelä-Karjalan hyvinvointialueen toimintaa Lappeenrannassa. Arkistokuvassa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen. Kuva: Kare Lehtonen / Yle

HS: Kolme aluetta seurantaan

Helsingin Sanomat kertoi tänään tietoihinsa pohjautuen, että kolme hyvinvointialuetta olisi menossa valtionohjaukseen vielä ennen kesälomia.

Nämä olisivat Etelä-Karjala, Kymenlaakso ja Etelä-Pohjanmaa.

Sally Leskinen korostaa, ettei virallista tietoa valtionohjauksen joutumisesta ole vielä tullut. Helsingin Sanomien nimeämät kolme aluetta eivät kuitenkaan yllätä Leskistä.

– Tässä on nyt nimenomaan alueita, joiden osalta se alijäämien kattaminen näyttää erityisen vaikealta, toteaa Leskinen.

Jättileikkaukset takana

Etelä-Karjalan hyvinvointialue toteutti viime vuonna jättimäiset leikkaukset, jotka johtivat esimerkiksi yli 300 vakituisen työntekijän irtisanomiseen.

Ministeri Rydmanin mukaan koko valtakunnan tasolla ollaan edelleen isojen kustannuspaineiden alla.

– Etelä-Karjalassa on kuitenkin viety jo maaliin monia uudistuksia, joita muualla Suomessa vasta aloitellaan, sanoo Rydman.

Lääkäri kävelemässä Etelä-Karjalan keskussairaalan käytävällä.
Toteutettavat sopeutukset kääntävät Ekhvan menokehityksen viimevuotista matalammaksi, tiedotti hyvinvointialue. Kuva: Antro Valo / Yle

Etelä-Karjalassa esimerkiksi yhdistettiin sosiaali- ja terveyspalvelut paljon ennen hyvinvointialueiden perustamista.

– Tämmöisessä tilanteessa on ymmärrettävää, että paikalliset päättäjät toivovat, että myös jo tehty työ otettaisiin paremmin huomioon alueen arvioinnissa, sanoo Rydman.

Viestiä hallitukselle

Etelä-Karjalan hyvinvointialueen johto vei tiistaina ministerille viestiä siitä, että toimintojen tehostaminen on onnistunut alueella hyvin.

Hyvinvointialue tiedotti eilen, että sen toimintaa on sopeutettu merkittävästi ilman palveluiden suurempaa heikkenemistä.

– Etelä-Karjalassa esimerkiksi palvelujen kustannukset ovat noin 1 000 euroa asukasta kohti alemmat kuin Itä-Suomen verrokkialueiden rahoitustaso tänä vuonna, toteaa hyvinvointialuejohtaja Sally Leskinen.

Sopeutuksesta huolimatta henkilöstön työtilanne on pysynyt suhteellisen vakaana. Esimerkiksi sairauspoissaolot ovat vähentyneet 11,3 prosenttia, tiedottaa Etelä-Karjalan hyvinvointialue.