Suomi sai tänään nipun neuvoja siihen, miten maan taloutta pitäisi panna kuntoon.
Ensin tontille laukkasi 38 teollisuusmaan yhteistyöjärjestö OECD, joka julkisti Suomea koskevan maaraporttinsa aamulla Pariisissa osana tuoretta talouskatsaustaan.
OECD:n mukaan Suomen olisi jatkettava määrätietoisesti sopeutusta, jotta julkinen velka tasaantuisi myrskyisässä maailmassa. Samalla olisi pidettävä huoli, että Suomella on rahaa investoida erityisesti energiaan, puolustukseen ja infrastruktuuriin.
Pari täsmäkeinoakin remonttiin luetellaan: Suomen pitää helpottaa osaajapulaa lisäämällä koulutusta ja työperäistä maahanmuuttoa.
Sähköistäminen ja vihreä siirtymä on Suomessa verraten pitkällä, ja OECD panee tyytyväisenä merkille, että Suomi on melko hyvin suojassa fossiilienergian hintaheilahteluilta. Vain bensiinin ja dieselin hinnannousu rassaa, kuten kaikkia maita.
Iltapäivällä oli EU:n vuoro.
Komissio julkisti Brysselissä niin sanotun talouden kevätpaketin, jossa on jokaiselle maalle räätälöityjä suosituksia. Liiallisen alijäämän menettelyssä eli niin sanotulla ”tarkkailuluokalla” oleva Suomi joutuu kiinnittämään neuvoihin erityistä huomiota.
Komissio ohjeistaa Suomea ennen kaikkea hankkiutumaan eroon ylisuuresta alijäämästä, mutta puolustusmenojen kasvua katsotaan osin sormien välistä poikkeuslausekkeen tarjoamalla joustolla.
Erityisesti julkisiin menoihin tulisi komission mukaan kiinnittää huomiota. Sen sijaan innovaatioita tulisi saada aikaan enemmän yritysten ja korkeakoulujen yhteistyöllä ja varmistamalla, että yritysten kasvattamiseen on tarjolla rahoitusta.
Liikenteen ja teollisuuden hiilipäästöjä tulisi saada pienemmiksi, ja maa- ja metsätaloutta kestävämmäksi. Työvoimaa tulisi kouluttaa niin, että työ myös löytää tekijänsä eivätkä työ ja työvoima ole eri uralla.
Orpolta luvassa kommentteja, Purralta ei – Suomi on valokeilassa Pariisissa
Miltä suositukset tuntuvat Suomesta?
Yle pyysi kommentteja Pariisissa olevalta valtiovarainministeri Riikka Purralta (ps.), mutta Purra kieltäytyi haastattelusta aikataulukiireisiin vedoten.
Sen sijaan Pariisissa myös oleva pääministeri Petteri Orpo (kok.) on luvannut kommentoida OECD-antia Ylelle keskiviikkona illalla. Orpo tapaa keskiviikkona myös Ranskan presidentin Emmanuel Macronin.
Suomi on läsnä OECD:n ministerineuvoston kokouksessa Pariisissa peräti viiden ministerin voimin, sillä Suomi on kokouksen puheenjohtaja. Näin tapahtui viimeksi vuonna 1984. Kokouksen pääaiheena on tällä kertaa teollisuuspolitiikka.
OECD ei tee sitovia päätöksiä, vaan on vauraimpien teollisuusmaiden yhteistyöjärjestö. Se muun muassa julkistaa vertailutietoja ja antaa suosituksia. Mukana on 25 maata Euroopasta ja 13 maata muualta maailmasta, esimerkiksi Yhdysvallat, Kanada, Australia, Meksiko ja Japani.
Yleinen tilannekuva on synkähkö, mutta alkuvuoden kasvu yllätti
Suomi ei ole ainoa maa, jossa tilannekuva on synkänpuoleinen.
OECD:n aamun laajassa talouskatsauksessa kävi selväksi, että hintojen – erityisesti polttoaineiden ja lannoitteiden hintojen – nousu riivaa kaikkia OECD-maita, toisia enemmän ja toisia vähemmän.
Suomen verraten pitkälle edennyt vihreä siirtymä suojaa sähkön hintaa sotien aiheuttamilta hinnannousuilta, mutta liikenteessä fossiilisten polttoaineiden osuus on vielä suuri ja niiden kallistuminen on nostanut inflaatiota ja korkoja.
Jos konfliktit pitkittyvät, tämän ja ensi vuoden bruttokansantuotteiden (bkt) ennusteista uhkaa useiden maiden kohdalla pudota suunnilleen yksi prosentti pois, OECD:n pääekonomisti Stefano Scarpetta kertoi julkistuksessa.
Suomen velkaongelma on tuntuva, muttei poikkeuksellinen: esimerkiksi Belgian, Kanadan ja Britannian julkinen velka huitelee 100 prosentin tuntumassa ja ylikin suhteessa bkt:hen, kun se on Suomessa noin 90.
Eniten huolta tuottavat valtionvelkojen korot, jotka juoksevat kiihtyvään tahtiin.
Runsas viikko sitten tilastot tarjosivat yllätyksen, kun Suomen alkuvuoden 0,9 prosentin talouskasvu paljastui peräti toiseksi parhaaksi kaikista OECD-maista heti Etelä-Korean jälkeen.
Se on luonut toivoa talouden noususta, vaikka samaan aikaan Suomen työttömyysaste on karmaisevat 10,5 prosenttia eli koko OECD-maiden huonoin – yleisesti työttömyysaste on EU-maissa 5–6 prosentin tuntumassa eli varsin hyvä.
Esimerkiksi Ruotsi ja Tanska ovat suoriutuneet omista remonteistaan aikanaan hyvin. Kummankin vuotuinen talouskasvu huitelee kahden prosentin tuntumassa ja työttömyys on muutaman prosenttiyksikön Suomea alempi.