Lakean entiset Omaksi-asukkaat pyrkivät kaikin keinoin taistelemaan kotiensa puolesta.
Nyt haetaan muun muassa taloyhtiöiden konkurssipäätösten purkamista, Omaksi-sopijoiden oikeutta asuntojen osakkeisiin ja kiinteistöjen myynnin estämistä.
Asuntoja eri puolille Suomea rakennuttanut Lakea oy hakeutui konkurssiin elokuussa 2025 ja veti taloyhtiöt mukanaan myöhemmin syksyllä.
Kymmeniä tuhansia euroja tuleviin omiin asuntoihinsa laittaneiden Omaksi-sopijoiden tilanne on vaikea.
Tällä hetkellä huoneistot ovat konkurssipesien hallinnassa ja asukkaat vuokralaisen asemassa.
Keväällä valittu Omaksi-sopijoiden tukiyhdistyksen uusi hallitus on kuitenkin pistänyt tuulemaan. Apua on haettu lukuisilta lakiasiantuntijoilta, sillä epäselvyyksiä on paljon.
Omaksi-sopijoiden tukiyhdistyksen puheenjohtaja, jyväskyläläinen Markus Rosti toivoo, että asiat selvitetään oikeusasteissa.
– Yksittäinen tärkein asia olisi selvittää meidän Omaksi-sopijoiden laillinen asema. Tällaisesta sopimuksesta kun ei ole mitään lainsäädäntöä olemassa, sanoo Rosti.
Ennakkotapauksetonta kokonaisuutta vie eteenpäin suurelta osin Asianajotoimisto Metsämäki oy.
– Meneillään on haastava, uniikki ja laaja kokonaisuus, sanoo asianajaja Joonas Metsämäki.
Jo viime kesästä lähtien Lakean toiminnasta on tehty lukuisia rikosilmoituksia. Keskusrikospoliisin mukaan asianomistajia on 430. Esiselvitys on edelleen käynnissä.
Vuokralaisia vai omistajia?
Omaksi-malli on ainutlaatuinen välimalli omistamisen ja vuokraamisen välillä.
Omaksi-sopijat ovat maksaneet kymmeniä tuhansia euroja lunastaakseen asunnon 20 vuoden kuluttua itselleen. Moni on vuosien varrella ehtinyt kerryttää summaa satoihin tuhansiin euroihin.
He ovat maksaneet kuukausittain hoito- ja rahoitusvuokria sekä lainanhoitokuluja. He siis ovat maksaneet paljon enemmän kuin tavallinen vuokralainen maksaisi.
Siitä huolimatta konkurssipesä pitää heitä juridisesti vuokralaisina.
Taloyhtiöiden konkurssipesä ilmoitti marraskuun alussa, että Omaksi-sopimukset ovat rauenneet. Sen jälkeen konkurssipesä edellytti kaikkia asukkaita allekirjoittamaan uuden vuokrasopimuksen.
Kaikki eivät siihen suostuneet.
Oikeudellinen asema ja turvaamistoimi
Nyt vireille laitettu vahvistuskanne hakee Omaksi-sopijoiden oikeudellisen aseman vahvistamista.
Se tarkoittaa omistusoikeutta vastaavaa asemaa eli oikeutta asuntojen osakkeisiin. Osakkeet on pantattu Omaksi-sopijoille, mutta ne ovat vakuusagenttina toimivan yrityksen CSC Finlandin hallussa.
CSC Finland ei suostu luovuttamaan osakkeita pantinsaajille eli Omaksi-sopijoille ennen kuin asia on ratkaistu tuomioistuimessa.
Tällä hetkellä konkurssipesä ei laske osakkeille arvoa.
Omaksi-sopijoilla ei ole myöskään velkojan asemaa taloyhtiöiden konkurssipesässä. He ovat velkojia Lakea oy:n konkurssipesässä, jonka arvellaan olevan tyhjä.
Jos osakeomistus saadaan tunnustettua, Omaksi-sopijat olisivat myös velallisen roolissa taloyhtiöissä.
– Lisäksi haetaan sitä, että Omaksi-sopimus olisi sitova tulevillekin omistajille. Katsomme, että jos sopimus sitoi Lakeaa, sen pitää sitoa konkurssipesää ja tulevaakin omistajaa, sanoo Metsämäki.
Metsämäki muistuttaa, että Omaksi-sopimus on kirjattu taloyhtiöiden yhtiöjärjestykseen. Se pätee niin kauan kuin yhtiö on olemassa.
Kaikki tämä kuitenkin raukeaa, jos konkurssipesä ehtii myydä kiinteistöt. Konkurssipesä on laittanut myyntiin 23 kiinteistöä ja myy niitä hiljaisesti.
Omaksi-sopijat yrittävät estää myymisen turvaamistoimihakemuksella, joka on jätetty käräjäoikeuteen kiireellisenä.
Yksi kauppa on jo syntynyt Turussa ja seuraava on syntymässä Jyväskylässä, tietää Rosti. Turussa sijaitsevan asunto-osakeyhtiö Nuutinkulman osti uusi yhtiö, jonka perustivat itse asukkaat.
Konkurssipäätösten purkaminen
Yksi keskeinen prosessin osa on pyrkimys taloyhtiöiden konkurssipäätösten purkamiseen. Metsämäki näkee, että konkurssimenettelyssä tehtiin virheitä.
– On näyttöä siitä, etteivät taloyhtiöt olleet pysyvästi maksukyvyttömiä. Maksuvaikeudet johtuivat akuutisti Lakean toiminnasta ja konsernijärjestelyistä, joissa maksut on kierrätetty Lakean kautta, sanoo Joonas Metsämäki.
– Vaikeudet eivät johtuneet siitä, etteivätkö taloyhtiöt olisi olleet elinkelpoisia.
Asia ei ole helppo, sillä konkurssista pitäisi valittaa 30 päivän kuluessa, mutta nyt aikaa on kulunut jo puolisen vuotta.
Metsämäki sanoo, että taloyhtiöt ovat olleet puolustuskyvyttömiä, kun niitä haettiin konkurssiin. Niillä ei ollut hallitusta, joka olisi puolustanut niiden etuja.
Myöskään Omaksi-sopijoita ei missään vaiheessa kuultu, eikä esimerkiksi alaikäisten edunvalvonnasta ole ehkä huolehdittu asianmukaisesti. Asiaan ei vielä ole tuomioistuimen kantaa.
Toivoa ja valoa näkyvissä
Omaksi-sopijoiden tilanne on näyttänyt toistaiseksi synkältä konkurssimenettelyssä. Nyt tunnelin päässä siintää vähän valoa.
Asianajaja Joonas Metsämäki toivoo, että asia pystytään arvioimaan oikeusjärjestelmässä.
– Jos katsotaan, että näin voi tehdä kuluttajalle, se on todella vaarallinen ennakkotapaus mahdollisille tuleville vastaaville järjestelyille, pohtii Metsämäki.
Omaksi-sopijoiden tukiyhdistyksen puheenjohtaja Markus Rosti sanoo, että asukkaiden tunteet vaihtelevat laidasta laitaan.
– Kaikki kokevat tämän tilanteen eri tavalla. Itse koitan pitää asiat asiana ja tuomioistuimen tehtävä on selvittää, mikä on viimeinen totuus.