Kymenlaakson hyvinvointialue uhkaa joutua valtion ohjaukseen – tätä se tarkoittaisi

Arviointi­menettelyyn joutuminen ei välttämättä heti näkyisi ihmisten palveluissa mitenkään, arvioi hyvin­vointialue­johtaja Harri Hagman.

Sairaalan työntekijä kävelee käytävällä.
Kymenlaakson hyvinvointialue etsii paraikaa säästöjä, joiden avulla se saisi taloutensa tasapainoon ja välttäisi arviointimenettelyn. Kuva: Pyry Sarkiola / Yle

Kymenlaakson hyvinvointialue ei ole saanut virallista ilmoitusta valtiovarainministeriöltä, että se joutuisi kesällä arviointimenettelyyn heikon taloustilanteensa vuoksi.

Hyvinvointialue etsii parhaillaan kiivaasti säästöjä välttääkseen valtion ohjauksen.

Helsingin Sanomat uutisoi tiistaina, että Kymenlaakso olisi yksi kolmesta uudesta hyvinvointialueesta, jotka päätyvät arviointimenettelyyn eli valtion ohjaukseen vielä ennen kesälomia.

Kaksi muuta aluetta olisivat lehden mukaan Etelä-Karjala ja Etelä-Pohjanmaa.

Hyvinvointialuejohtaja Harri Hagmanin mukaan Kymenlaakson hyvinvointialue ei ole saanut keväällä ennakkovaroitusta valtiovarainministeriöltä arviointimenettelyyn joutumisesta.

– Tosin tunnistamme itse talouden haasteemme, Hagman myöntää.

Onnistuminen vaatii täydellistä suoritusta

Mahdollisen arviointimenettelyn syyt ovat Hagmanin mukaan puhtaasti taloudellisia.

Alueella on kertynyt noin 104 miljoonaa euroa alijäämää, jota se ei kykene kattamaan lain edellyttämässä aikataulussa.

Näetkö mahdollisena, että Kymenlaakson hyvinvointialue voisi selviytyä ilman arviointimenettelyä?

– Kymenlaaksolla on kunnianhimoinen tuottavuusohjelma, mutta sen onnistuminen vaatisi täydellistä suoritusta. Tilannetta vaikeuttaa se, että alueen rahoitus ei kasva kolmeen vuoteen, vaikka esimerkiksi henkilöstökulut nousevat, Hagman sanoo.

Tuottavuusohjelman tavoitteena on pysyvästi tasapainottaa hyvinvointialueen talous, eli käytännössä etsiä säästöjä ja kattaa kertyneet alijäämät vuoden 2030 loppuun mennessä.

Henkilökuva Harri Hagmanista.
Harri Hagman on toiminut hyvinvointialuejohtajana Kymenlaaksossa vuoden 2022 syyskuusta alkaen. Heinäkuussa hän jää pois tehtävästä, siirtyessään eläkkeelle. Kuva: Studio Johanna Sjövall

Aluehallitus ei päättänyt terveysasemista

Kymenlaaksossa käydään parhaillaan vaikeaa keskustelua terveysasemien määrästä. Suunnitelmissa on sulkea neljä terveysasemaa vuoteen 2030 mennessä, jolloin asemia jäisi kuusi.

Kartalla Kymenlaakson terveysasemat. Niistä lakkautuslistalle ehdolla olevina merkittynä Pyhtää, Länsi-Kotka, Virolahti ja Katajaharju.
Suljettaviksi terveysasemiksi esitetään: Pyhtään ja Virolahden asemia vuodenvaihteeseen mennessä, sekä Katajaharjun ja Länsi-Kotkan terveysasemia vuoteen 2030 mennessä. Kuva: Mari Siltanen / Yle, Mapcreator, OpenStreetMap

Tällaisen palveluympäristön muutoksen on laskettu hyvinvointialueella tuovan 18,5 miljoonan euron säästön. Se on noin viidesosa tuottavuusohjelman säästötavoitteesta.

Tiistaina aluehallitus äänesti kuitenkin sen puolesta, että lakkautettavia terveysasemia ei vielä nimettäisi.

Hagman toteaa päätöksen viivästyttävän säästötavoitteen saavuttamista. Hän ei halua lähteä spekuloimaan sillä, että karsittaisiinko terveysasemien määrää varmuudella, jos hyvinvointialue asetetaan arviointimenettelyyn.