26-vuotias Markus Suutari pitää Kouvolassa luomuviljatilaa yhdessä vanhempiensa kanssa.
Tila siirtyi luomuviljelyyn ennen Suutarin syntymää. Valinta on osoittautunut hyväksi, sillä tilasta on saatu kannattava.
– Tästä on hyvä jatkaa, Suutari sanoo.
Ruokaviraston julkaiseman tuoreen tutkimuksen mukaan nuorilla viljelijöillä on uskoa oman alansa tulevaisuuteen.
Valtakunnalliseen tutkimukseen osallistui noin 170 viljelijää. Sen mukaan kolmella viidestä osallistujasta on melko vahva tai erittäin vahva usko oman alansa tulevaisuuteen Suomessa.
Hyvin heikkona suomalaisen maatalouden tulevaisuutta pitää 16 prosenttia vastanneista.
Tutkimuksessa selvitettiin enintään 40-vuotiaiden viljelijöiden näkemyksiä ja tulevaisuuden tavoitteita.
Tavoitteena kasvu
Tutkimustulosten perusteella nuorten viljelijöiden kasvu- ja investointihalukkuus on vahvaa: kolme neljästä tavoittelee tilansa kasvattamista seuraavien viiden vuoden aikana.
Lähes joka kolmas hyödyntää uusia energiaratkaisuja ja teknologioita, kuten drooneja tai satelliittidataa peltotöissä sekä paikkatietoon perustuvaa tarkkuusviljelyä.
Suurimpia esteitä maatilan kasvulle ja uudistumiselle ovat tuotannon heikko kannattavuus tai liian matala hinta.
Markus Suutarin tilaa on kehitetty erilaisilla investoinneilla. Nyt valmistumaisillaan on uusi viljankuivaamo. Hän kuvailee sitä ylisukupolviseksi investoinniksi.
– Edellinen kuivuri oli rakennettu 1960-luvulla. Nämä investoinnit ovat kalliita, mutta jos se parikin sukupolvea palvelee, se maksaa itsensä aika hyvin takaisin, Suutari sanoo.
Työn alla on myös peltojen salaojitusten parantaminen. Sen tarkoituksena on saada pellot kasvamaan entistä paremmin.
Korkeampia tuottajahintoja
Viljelijöiden tulevaisuudennäkymiä parantaisi tutkimuksen perusteella eniten se, että jalostava teollisuus ja kauppa olisivat valmiita maksamaan korkeampaa hintaa tuottajalle. Tätä korostavat etenkin viljatilalliset.
Toiseksi tärkeintä olisi se, että kuluttajat suosivat kotimaista ruokaa myös silloin, kun ulkomainen on edullisempaa.
Viljelijät kaipaavat myös pitkäjänteistä maatalouspolitiikkaa, sillä poliittinen epävarmuus ja tukijärjestelmän muutokset estävät kasvua.
– Sehän tässä on hankalaa, kun politiikkaan voi tulla muutoksia viiden vuoden välein. Viljelytyö puolestaan on pitkäjänteistä, Suutari sanoo.
Maa- ja metsätalousministeriön mukaan nuorten viljelijöiden tukeminen ja saaminen alalle on välttämätöntä ruoantuotannon jatkuvuuden ja huoltovarmuuden kannalta.
Huoltovarmuutta korostaa myös nuori viljelijä.
– Kriisin tullen ruokaa saa varmemmin, kun sitä tuotetaan itse.
Hän nostaa esiin myös ilmastonäkökulman.
– Pohjoisen olosuhteet voivat varmistaa sen, että maailmassa riittää joka vuosi ruokaa.