EU:n talouspolitiikasta ja tuottavuudesta vastaava komissaari Valdis Dombrovskis sanoo, että Suomi tekee tarpeeksi taloustilanteensa parantamiseksi.
Dombrovskis on maanantaina ja tiistaina vierailulla Suomessa. Hän on tavannut muun muassa valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ja yritysmaailman edustajia. Tiistaina hän tapaa presidentti Aleksander Stubbin.
Suomi joutui vuodenvaihteessa EU:n liiallisen alijäämän menettelyyn velkaantumisen takia. Dombrovskis ei ollut yllättynyt Suomen heikoista talousluvuista ja valtiovelan kasvusta.
– Ymmärrämme, että Suomi on vaikeassa tilanteessa. Itäraja on suljettu ja turvallisuustilanteesta on huoli. Se vaikuttaa investoijien luottamukseen.
EU kaavailee vaikeassa taloustilanteessa oleville EU:n itärajan maille 28 miljardin euron lisäinvestointeja. Ne rahoitettaisiin sekä EU:n rahoitusvälineistä että yksityisinä lainoina. Suunnitelma julkistettiin helmikuussa.
Puolustusmenot paisuvat mutta alijäämät pitäisi saada kuriin – miten temppu tehdään?
Dombrovskis muistuttaa myös, että puolustusmenojen kasvattaminen on aiheuttanut painetta monen maan budjetille. Suomi käyttää puolustusmenoista johtuen jo nyt EU:n poikkeuslauseketta, joka antaa budjettiin joustoa vuoteen 2028 asti.
Dombrovskis arvioi Suomen tekevän tarpeeksi taloustilanteensa parantamisen eteen. Hänen mukaansa Suomen toimet ovat linjassa EU:n taloussääntöjen ja alijäämämenettelyn kanssa.
– Tulevat vuodet ovat kuitenkin haastavia taloudellisen kestävyyden varmistamiseksi, hän totesi komission Suomen edustustossa pidetyssä tiedotustilaisuudessa Helsingissä.
Kasvavat puolustus- ja korkomenot sekä vihreä siirtymä syövät valtavia summia samalla, kun moni maa on ongelmissa kasvavien alijäämien kanssa. Talous tulisi saada tasapainoon, vaikka rahaa kuluu koko ajan enemmän.
Miten tämä ristiriita ratkaistaan niin, etteivät valtiot joudu kuristavaan taloudelliseen talutusnuoraan? Dombrovskis toivoo, että puolustusmenojen kasvusta johtuva alijäämäjousto auttaa asiassa.
– Se antaa jäsenmaille aikaa muokata budjettejaan. Vaikeimpia ratkaisuja ei tarvitse tehdä heti, vaan asteittain ja suunnitelmallisesti, hän sanoo.
Dombrovskis oli pääministerinä nostamassa Latviaa finanssikriisistä
Jos EU-komissiosta pitäisi nimetä puheenjohtaja Ursula von der Leyenin luottohahmoja, monen papereissa yksi nimi olisi Dombrovskis.
Dombrovskis on jo kolmatta kertaa putkeen komissaarina ja kuuluu talousasioissa von der Leyenin luotettuihin.
Dombrovskis on hillitty, huomiota herättämätön hahmo. Yksi hänen keskeisistä tehtävistään on varmistaa, että taloussääntöjä noudatetaan ympäri EU:n. Takavuosina esimerkiksi Saksan ja Ranskan sääntörikkomuksia katsottiin sormien välistä, kun taas pieniltä mailta odotettiin tiukempaa kuria.
Ennen komissaariuraansa vuosina 2009–2014 Dombrovskis oli Latvian pääministeri. Latvia lähes romahti finanssikriisissä – bruttokansantuote putosi peräti 18 prosenttia vuonna 2009 – mutta nousi tiukoilla toimilla eurokelpoiseksi ja liittyi rahaliittoon vuonna 2014.
Onko Latvian tarinassa jotain, mistä Suomessa kannattaisi oppia?
– En tahdo vertailla tapahtumia suoraan. Suomi ei ole vaarassa ajautua epävakauteen kuten Latvia vuonna 2009, kun taantuma yltyi kaksinumeroiseksi. Myös haasteet ovat nyt erilaisia, Dombrovskis sanoo.