Piispanmäen päiväkotia ja koulua käyvillä lapsilla on syksyllä käytössään täysin uusi alue liikkumiseen.
Viime syksynä valmistuneen Piispanmäen monitoimitalon pihaa käyttää päivän aikana lähes tuhat lasta. Piha on varsinkin pelaamiseen ja liikkumiseen liian pieni. Siellä ei ole esimerkiksi pallokenttää, mutta ongelma korjaantuu pian.
Koulujen alkuun valmistuvassa Piispanmäen puistossa on pelikenttä sekä kivituhkapohjainen kuntorata. Talvella kenttä jäädytetään luistelun käyttöön ja kuntorata taipuu hiihtoladuksi.
Kaupunginpuutarhuri Sini Sangi kertoo, että 50 metrin pituinen ja tekonurmipohjainen pelikenttä on palloilulajeja varten. Kuntorataan kasataan jonkin verran maastonmuotoja, jotta hiihtäjä pääsee laskemaan pieniä mäkiä.
Nurmikkoa ei alueelle tule yhtään, mikä lisää monimuotoisuutta.
– Puistoon tulee monipuolista kasvillisuutta, esimerkiksi niitty, marjapensaita ja auringonkukkia. Syksyllä istutetaan vielä puita. Niiden kasvamiseen menee aikaa, samoin niitty on parhaimmillaan vasta muutaman vuoden päästä.
Sangi kertoo, että monimuotoisuutta lisäävät lahopuualue, kosteikko sekä mahdollisesti yhdessä lasten kanssa koottavat ötökkähotellit.
Haastava suunniteltava
Puistolle varattu tontti on noin 250 metriä pitkä ja kapeimmasta kohdasta kolmisenkymmentä metriä leveä.
Alue rajautuu pohjoisessa Pohjoisväylään ja etelässä vanhaan Ouluntiehen. Toisella sivulla on Piispanmäen koulu ja toisella taas asutusta.
Sini Sangi toteaa, että erikoisen mallinen tontti toi suunnitteluun haasteita. Pelikentälle oli aluksi hankala löytää tarpeeksi tilaa niin, että sen sivulle saadaan mahtumaan myös suojaistutuksia asutuksen suuntaan.
Pelikenttä oli koulun ja päiväkodin suurin toive.
– Sellaista ei monitoimitalon pihalla ole, joten se oli ihan ykköstoive välituntikäyttöön, mutta myös koululiikunnan kannalta. Lisäksi toivottiin kuntorataa ja hiihtolatua, jota myös pienet lapset voisivat käyttää, kertoo Sangi.
Kentän lähiasukkaat ovat pelänneet, että puistosta kantautuu melua ja siellä häiriköidään. Pelikenttä siirtyikin aiemmasta paikastaan pohjoisemmaksi. Lisäksi koko tontin asutuksen puoleiselle laidalle rakennetaan kumpareita ja istutetaan puita suojaesteeksi.
– Kapeaan alueeseen ei saada kovin korkeita kumpareita, mutta kasvillisuudella on sitten suojavaikutus. Sinne istutetaan Suomen luonnosta löytyviä puita, kuten kuusia, koivuja ja esimerkiksi tuomia.
Pohjoisesta ei ole kulkua
Puistoon rakennetaan reitit parista kohdasta monitoimitalon pihalta. Sinne pääsee myös Ouluntieltä, mutta ei asutuksen puolelta tai Pohjoisväylältä.
Kaupunginpuutarhuri tietää, että kaikkia tilanne ei miellytä.
– Moni saattaa toivoa, että puiston läpi pääsisi kulkemaan Pohjoisväylälle. Sen tasoristeys on kuitenkin nykyisellään niin vaarallinen, ettei kulkua voida järjestää. Sinne rakennetaan aita. Jos risteykseen saadaan joskus liikennevalot, asiaa voi miettiä uudestaan, kertoo Sangi.
Piispanmäen puistoa luonnehditaan aktiivisen tekemisen ja hyvinvoinnin alueeksi, ei oleskelupuistoksi.
– Puistoon ei tarkoituksella ole tehty oleskelu- tai kokoontumispaikkoja. Me toivomme, että se pysyisi liikunnallisena ja aktiivisena paikkana, ja että oleskelu tapahtuisi jossain muualla kuin tässä ihan asutuksen vieressä, perustelee Sangi.
Puistossa on kylläkin viljelyslaatikoiden vieressä pieni aukio ja penkkejä, joissa voi lepuuttaa jalkojaan lenkkeilyn lomassa.
Puiston rakentaminen maksaa 350 000 euroa. Hintaa kertyy, kun isolle alueelle rakennetaan käytäviä, valaistus, aidat sekä keinonurmipohjainen pelikenttä perustamisineen.
Seuraavana työkohteena on Kallenpuiston kunnostaminen Hakalahdessa.
