Kukaan ei soittanut Matti Yrjölälle, 88, Kuula­karnevaaleista – terveys­murheista kärsinyt lajilegenda ei aio luovuttaa

Perinteisille Kyröskosken Kuula­karnevaaleille ei löytynyt tänä vuonna ainuttakaan osanottajaa.

Matti Yrjölä seuraa tapahtumia Amsterdamin EM-kisoissa 2016.
Martti Yrjölä kuvattuna yleisurheilun EM-kisoissa Amsterdamissa vuonna 2016. Kuva: Martti Kainulainen / Lehtikuva

Kyröskosken Kuulakarnevaalit kuului suomalaisen yleisurheilun kivijalkatapahtumiin vuosikymmeniä. Vuonna 1973 perustettu karnevaali on ollut tyyssija tiedonvaihdolle, josta osansa ovat saaneet niin nuoret sukupolvet kuin lajin terävin kotimainen kärki. 1990-luvulla Hämeenkyrön kokoontumisajoihin osallistui myös maailman eliittiä.

Viime vuosikymmenellä uuden työntäjäsukupolven into tapahtumaan kuitenkin lopahti. Kymmenen viime vuoden aikana miesten, naisten ja nuorten sarjojen osallistujat on pystynyt laskemaan yhden käden sormilla. Laskusuhdanteesta huolimatta tapahtuman isä, kuusinkertainen Kalevan kisojen voittaja Matti Yrjölä, on järjestänyt karnevaalit vuodesta toiseen.

Tänä vuonna ilmoittautujia ei tullut kuitenkaan enää ainuttakaan.

– Minulla oli hullu ilmoitus SUL:n lehdessä. Siinä luki, että asiasta kiinnostuneet soittakoot. Kukaan ei soittanut, 88-vuotias, aikanaan 15 kertaa SE-tulosta kohentanut Yrjölä kertoo.

– Menin kyllä kisapäivänä (23.5.) kentälle. Meitä oli 12 ihmistä siellä keskustelemassa asiasta.

Vuoden 1999 maailmanmestari C. J. Hunter vieraili Kyröskosken Kuulakarnevaaleilla vuonna 1997. Hän voitti tuloksella 20,83.
Vuoden 1999 maailmanmestari C. J. Hunter vieraili Kyröskosken Kuulakarnevaaleilla vuonna 1997. Hän voitti tuloksella 20,83. Kuva: Andy Lyons /Allsport

Terveyshaasteita

Yrjölä kertoo, että valmistautuminen tämänvuotiseen kisaan oli haasteiden sävyttämä. Lajilegenda loukkasi helmikuussa varpaansa saunassa ja joutui sairaalahoitoon kahdeksi viikoksi bakteeri-infektion vuoksi.

– Pikkuvarpaani kynsi lähti irti, ja veret tulivat ulos. Tulehdusarvo oli 253. Poikani huomasi, että höpöttelin kaikenmoisia. Sairaalassa sain antibioottia suoraan suoneen neljä kertaa päivässä.

Haasteiden jälkeen Yrjölä on päässyt kuitenkin jälleen jaloilleen. Keskiviikkona hän oli katsomossa, kun Turun Paavo Nurmi Gamesissa käytiin hyvätasoinen naisten kuulakisa. Sen voitti Yhdysvaltain Chase Jackson 20,66 metrin kenttäennätyksellä.

Suomen tämänhetkinen ykköstyöntäjä Emilia Kangas oli Turussa kahdeksas tuloksella 18,05. Asta Ovaskan (o.s. Hovi) naisten Suomen ennätys 18,57 on elokuulta 1987. Viime vuonna Kangas pääsi SE:stä 15 sentin päähän.

– Kangas on vähän jumittunut 18 metriin. Yleisesti ottaen kilpailu oli ihan hieno, mutta tulostasollisesti tällaista vanhaa jermua ei lämmitetä helposti, Yrjölä sanoo.

Emilia Kangas ja Jessica Schilder MM-halleissa.
Emilia Kangas (vas.) on Suomen ykköstyöntäjä. Hollannin Jessica Schilder (kesk.) on maailmanlistan kärjessä tuloksella 21,09. Kuva: DeFodi Images via Getty Images

Paluumatka Turusta Hämeenkyröön ei mennyt suunnitellusti, sillä Yrjölän ystävän auto hajosi.

– Vakuutusyhtiö hoiti asian nopeasti. Puolitoista tuntia meni, kun olimme vaihtoautossa. Mikäs siinä oli odotellessa katsella suomalaista kesäyötä.

Vielä virtaa

Yrjölä toimi Suomen urheiluliitossa kuulantyönnön lajivalmentajana vuosina 1983–2003. Tuona aikana suomalaiset saavuttivat seitsemän arvokisamitalia: muun muassa olympiakultaa ja kolme MM-mitalia.

Yrjölä on huolissaan suomalaisen yleisurheilun yhteisöllisyydestä. SUL on lakkauttanut muun muassa lajivalmentajien pestit. 1970-luvun lopulla Kuulakarnevaalit oli torstaista sunnuntaihin kestävä tapahtuma, jonka nuorisoleirin osallistujamäärä kipusi monena vuonna yli sadan.

– Jokaisesta ikäluokasta oli 10–15 osallistujaa 14-vuotiaista alkaen.

Yrjölä ei halua haukkua suomalaisen kuulantyönnön nykytilaa, mutta hänen mukaansa nykymenossa keskitytään liiaksi raudan nostamiseen.

– Itse en koskaan saanut penkkipunnerruksessa kahtasataa kiloa. Kun kyselee kentältä, nykyisin nostellaan 220–230 kiloa. Kuntosalilla oleskeluun menee liikaa aikaa. Kuulantyöntäjän täytyy juosta.

– Vaikka painoin joskus 130 kiloa, halusin saada jalkani kuntoon. Pitäisi harjoitella monipuolisesti. Vauhdittomia hyppyjä mukaan ja terävää punttia 60–70 prosenttia maksimista. Periaatteet pitäisi olla ensin kunnossa. Tekniikka ei tule katsomalla videoita vaan työntämällä, Yrjölä linjaa.

Arttu Kangas on edellinen suomalainen 20 metriä ylittänyt suomalainen kuulantyöntäjä. Hän oli Matti Yrjölän valmennettava.
Arttu Kangas on edellinen suomalainen 20 metriä ylittänyt suomalainen kuulantyöntäjä. Kangas työnsi ennätyksensä 20,30 kesäkuussa 2016. Hän oli Matti Yrjölän valmennettava. Kuva: EPA/KOEN VAN WEEL

Perinne jatkuu

Vaikka suomalainen kuulantyöntäjä ei ole ylittänyt 20 metrin rajapyykkiä kymmeneen vuoteen, Yrjölä ei ole valmis lyömään hanskoja naulaan. Hän aikoo järjestää Kuulakarnevaalit myös ensi vuonna, jolloin tuolloin hän jo 89-vuotias.

– Mitä sitä hermostumaan. Sillä suomalainen kuulantyöntö ei kehity mihinkään. Olen mukana, mikäli olen ensi vuonna samassa kunnossa kuin nyt.

– Yhden vuoden väliin jääminen ei ole maailman suurin. Yksi vuosi jäi väliin jo koronan vuoksi. On ihan kivaa harrastaa jotain muutakin kuin makaamista näin vanhana miehenä. Ensi vuonna olisi sitten se 55. Kuulakarnevaali, Yrjölä toteaa.