Suomen yleisurheilumaajoukkueelle koitti neljän vuoden takaisissa EM-kisoissa jättipotti. Kaksi mestaruutta ja neljä mitalia oli kovinta suomalaisantia vuosikymmeniin.
Elokuussa järjestettävissä Birminghamin EM-kisoissa on saumat jopa samanlaiseen mitalitykitykseen, vaikka yleistilanne suomalaisessa yleisurheilussa on tällä hetkellä synkkä.
Alkukauden perusteella Silja Kosonen ja Krista Tervo ovat perustasoltaan kovimmassa iskussa koskaan. Naisten moukarissa on realistinen näkymä kahteen suomalaismitaliin, ja arvokisoissa aina loistava Kosonen on yksi kisojen todennäköisimmistä Euroopan mestareista.
3–4 mitalia?
Suomalaisessa yleisurheilussa ei ole ollut aikoihin yhtä vahvaa ennakkosuosikkia kuin 23-vuotias Kosonen nyt.
SE-lukemiaan äskettäin kohentaneella Tervolla on rahkeissa kultamitaliin oikeuttava heitto, mutta kovissa paikoissa hän ei ole ollut yhtä varma kuin viisi vuotta nuorempi ystävänsä.
Tämän tästä tasaisen varmassa tuloskunnossa oleva Alisa Vainio lähtenee yleisurheilun EM-kisojen viimeiselle arvokisamaratonille kultasuosikkina. Asetelmaan vaikuttaa toki se, osallistuuko hirmuaikaan 2.13.44 pystynyt Hollannin Sifan Hassan kisaan vai ei.
Toinen kestävyysjuoksija, estejuoksija Ilona Mononen on nostanut jo ennestään hyviä osakkeitaan kahdella SE-ajalla. Mikäli Mononen kykenee vieläkin parempaan kyytiin, esteiden ylitystekniikaltaan ja taktiselta osaamiseltaan loistava nuori suomalaisnainen voi taistella jopa kirkkaimmasta mitalista.
Ranskan Alice Finot ja kaksinkertainen MM-mitalisti Gesa Felicitas Krause (GER) ovat pystyneet parhaimmillaan järisyttävään 9 minuutin vauhtiin. Konkarit eivät ole kuitenkaan enää huippupäiviensä vedossa.
Hallitseva Euroopan mestari Finot, 35, oli Tukholmassa 19 sekuntia Monosta hitaampi. Birminghamissa suomalaisen päävastustajia ovat britit Elise Thornerin ja saksalaiset Lea Meyerin johdolla.
Vaikka Suomen kärki on timanttisen kova, alkukesän perusteella suomalaisen yleisurheilun iso kuva herättää isoja kysymyksiä.
Pistesijat
Kaksi vuotta sitten Roomassa peräti 12 suomalaista oli pistesijalla eli kahdeksan parhaan joukossa. Tämä on asteikko, jota Suomen Urheiluliitossa tähyillään tarkkaan. Hyvä, laaja taso herättää toivoa paremmasta menestyksestä seuraavissa arvokisoissa.
2020-luvun arvokisoissa suomalaisia yleisurheilijoita on ollut todella laajasti vähintään kahdeksan parhaan joukossa. Etenkin lukuisten naisyleisurheilijoiden myötä Suomella olisi EM-tasolla potentiaalia nähtyä parempaan kokonaistulokseen.
Neljä vuotta sitten Suomi saavutti 43 ja kaksi vuotta sitten Roomassa 41 pistettä. Edellisissä EM-kisoissa Suomella oli eniten pistesijaurheilijoita sitten vuoden 1998.
Moukarinaiset, Vainio ja Mononen voivat onnistuessaan lunastaa Suomelle jopa mehevän neljän mitalin potin, mutta heidän takanaan on valtava rako muihin. Muut realistiset pistesijaurheilijat ovat harvassa.
Kapeaa
Korkeushyppääjä Ella Junnila on alkukauden kisojen perusteella lupaavassa vireessä. Tulokset 190 ja 191 eivät vielä riemukkaita hetkiä aiheuta, mutta perustekniikka on hyvissä kantimissa.
Junnilan helmasynti on ollut pudotukset alemmista korkeuksista, mutta nyt sarjat ovat olleet puhtaita, mikä on hyvä merkki.
Edelleen lyhyellä vauhdilla kisaava seiväshyppääjä Wilma Heltelä ylitti PNG:ssä lupaavasti 456 ja teki myös yhden hyvän yrityksen korkeudesta 465. Mikäli Heltelä saa vauhtia lisää, hän voi hätyytellä mitalisijoja.
Pika-aitojen ykkösnainen Saara Keskitalo on vahva ehdokas EM-finaaliin. Niin Junnila, Heltelä kuin Keskitalokin ovat kuitenkin vielä kaukana vahvan mitalikandidaatin asemasta.
Kuulantyöntäjä Emilia Kangas on SE-kunnossa. Euroopan kivenkovan tason myötä Kankaalta kuitenkin edellytetään top 8 -sijaa varten täydellistä onnistumista.
Hallikaudella hienossa vireessä ollut Mette Baas saattaa kolkutella 400 metrin juoksussa EM-finaalitasoa, joskin päämatkalla hän ei ole vielä kauttaan avannut.
Terävimmän kärjen takana reservi on ohutta.
Loukkaantumiset ja nuorten MM-kisat nakertavat potentiaalia
Taas kerran monet kotimaiset kärkiyleisurheilijat kärsivät tai ovat kärsineet terveysmurheista.
Antti Sainion ja Lotta Kemppisen kauden alut ovat viivästyneet takareisivaivojen takia.
Reetta Hurske on sivussa toistaiseksi. Elina Lampelalla ja Senni Salmisella oli kauden avauksissaan fyysistä murhetta.
Euroopan mestari Topi Raitanen ja keihäänheittäjä Toni Keränen ovat vasta palailemassa kisakentille loukkaantumisen ja pitkän kuntoutumisvaiheen jälkeen. Raitasta tuskin nähdään Birminghamissa, eivätkä Keräsen lähtökohdat lupaa suuria EM-kisoja ajatellen.
Eniten huolta herättää huippuiskussaan jopa EM-kultaan kykenevän Saga Vannisen tilanne. Hän potee olkapäävaivaa, mutta suurin murhe on alkuvuodesta asti kestänyt heikko tulosvire, ja on epätodennäköistä, että suomalaistähti nousisi kahdessa kuukaudessa riittävän hyvälle tasolle.
Mitalille yltääkseen seitsenottelijan pitäisi olla EM-kisoissa ennätyskunnossa (nyt 6 563). Vannisen kilpakumppaneista kuusi naista voi otella Birminghamissa 6 600 tai 6 700 pistettä.
Superlupauksista niin korkeushyppääjä Ella Mikkola kuin 7-ottelija Enni Virjonen voisivat olla lajeissaan potentiaalisia top 8 -urheilijoita, mutta kumpikin on samoihin aikoihin nuorten MM-kisoissa Eugenessa.
Kun tähän lisätään kaukana parhaasta kunnostaan olevat Oliver Helander ja Nathalie Blomqvist, suomalaisten EM-näkymä ei säväytä. Kosonen, Tervo, Vainio ja Mononen ovat tänä kesänä paljon vartijoina.
Yleisurheilun kotimainen GP-sarja käynnistyy Lahdessa keskiviikkona 10. kesäkuuta. Suora lähetys TV2:ssa, Areenassa ja Yle-sovelluksessa klo 18.00 alkaen.