Mikkeli varautuu tulevaisuuteen: kalliopohjavesitutkimus käynnissä Kaituenmäellä ja Salosaaren alueilla

Maastotutkimuksissa tutkijat selvittävät, kuinka paljon ja millaista kalliopohjavettä kaupungin alueella on.

Tutkimuksissa maahan synnytetään panosten avulla täräysaaltoja, joiden etenemistä seurataan herkillä kuuntelulaitteilla.

Geologian tutkimuskeskus tekee Mikkelissä kalliopohjavesitutkimusta. MIKAPO-projektin maastotutkimukset selvittävät, voisiko kaupunki hyödyntää kalliopohjavettä vedenhankinnassa. Projektia rahoittaa osittain Euroopan unioni.

GTK:n maastotutkimukset keskittyvät Kaituenmäen ja Salosaaren alueille.

Mikkelin vesilaitoksen vesihuoltopäällikkö Reijo Turkin mukaan kaupungin pohjavesitilanne on tällä hetkellä hyvä.

– Veden riittävyys ja laatu ovat melko normaalilla tasolla.

Nykyiset pohjavesivarat riittävät kaupungin kasvaviin tarpeisiin, jos pohjavesialtaissa ei tapahdu vahinkoja. Turkin mukaan tilanne mietitään uudestaan, jos vedenhankintaa pitää lisätä huomattavasti.

Lähialueella ei korvaavaa vesilähdettä

Mikkelin lähialueelta ei ole löytynyt toista vesilähdettä, joka voisi korvata päävedenottamon.

Etelä-Savon maakunnan vesihuoltosuunnitelmissa on ehdotettu, että järvivettä käytettäisiin tarvittaessa pohjavesilaitosten täydentämiseen.

Nyt käynnissä olevat tutkimukset perustuvat uuteen tietoon mahdollisista kalliopohjavesiesiintymistä.

Tutkimuksissa selvitetään, minkä verran ja minkä laatuista kalliopohjavettä alueelta voisi saada.

– Vesi johdettaisiin joko tekopohjaveden imeytykseen tai suoraan vedenpuhdistukseen, Turkki kertoo.

Mahdolliset koeporaukset tehdään syksyllä, jos lupaavia kohteita löytyy. Maastotutkimukset jatkuvat vuoden loppuun asti.

Kalliopohjavesi on suojassa kuivuudelta

Kalliopohjavettä on kallioperän raoissa, murrosvyöhykkeissä ja ruhjeissa, joissa kiviaines on rikkoontunut. Suomessa sitä käytetään eniten lähinnä yksityistalouksissa ja saaristoalueilla, joissa ei ole maaperän hiekka- ja soramuodostumia.

Kalliopohjavettä voi käyttää varavesilähteenä, jos maaperän pohjavettä ei ole tarpeeksi, kertoo Geologian tutkimuskeskuksen projektipäällikkö Elina Lindsberg.

– Kalliopohjavesi on maaperän pohjavettä paremmin suojassa esimerkiksi kuivuudelta ja haitta-aineilta.

Kalliopohjavesitutkimuksissa käytettävän laitteiston näyttö, jossa grafiikkaa.
Tutkimuksissa käytetään seismistä taittumisluotausta, jossa mitataan maahan tehdyn täräysaallon kulkuaikaa. Ehjässä kalliossa aalto kulkee nopeammin kuin rikkonaisessa. Rikkonaisuusvyöhykkeet ovat paikkoja, joissa pohjavesi kulkee kallioperän raoissa. Kuva: Sari Ursin / Yle

Jos tutkimuksissa löytyy kalliopohjavettä, alueet varataan vesilaitoksen käyttöön. Sen jälkeen tarvitaan luvat pumppauksiin ja putkilinjojen rakentamiseen.

Turkki muistuttaa, että vesihuollossa pitää suunnitella pitkälle tulevaisuuteen.

– Pitää ajatella myös tulevia sukupolvia, jotta heillä olisi hyvät elämisen edellytykset.