Analyysi: Yllättävä vaalitulos voi heijastua kisaan Orpon seuraajan paikasta

Analyysi: Yllättävä vaalitulos voi heijastua kisaan Orpon seuraajan paikasta

Kokoomuksen puoluekokouksen isoin yllätys nähtiin sunnuntaina.

Aiemmin puolueen kolmantena varapuheenjohtajana toiminut ensimmäisen kauden kansanedustaja Karoliina Partanen peittosi varapuheenjohtajavaalissa puolustusministerinä toimivan Antti Häkkäsen.

Avaa kuvien katselu

Vaikka hopea ei ole häpeä, Häkkäselle tappio on varmasti karvas – ehtihän hän toimia varapuheenjohtajana jo viisi kautta.

Kokousväen joukossa moni tuntui olevan vakuuttunut, että painavaa salkkua kantava ja paljon julkisuutta saanut Häkkänen pitäisi kiinni ensimmäisen varapuheenjohtajan paikasta.

Kirkkaimman mitalin napannut Partanen kuitenkin istuu eduskunnassa vasta ensimmäistä kauttaan.

Kiitospuheessaan Partanen vihjaili, että kuluvan viikonlopun tapahtumat olivat saattaneet heijastua vaalin tulokseen. Mediatilaisuudessa hän vitsaili, että voiton olisi saattanut ratkaista yöllinen onnistunut karaoke-esitys.

Selvää on kuitenkin, että kyse oli kokouksessa puheenaiheeksi noussut kokoomuksen naisongelma eli se, miksi puolueen viesti ei houkuta naisia.

Perjantaina eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopran naisiin liittyvistä puheista syntyi pienoinen kuohunta. Kopran tulkitiin ilmaisseen, että kovat talousasiat eivät naisia kiinnosta. Jälkikäteen myös Kopra itse myönsi, että viestintä epäonnistui.

Keskustelu osui kuitenkin monin tavoin arkaan paikkaan.

Puolueella on voimakas tarve saada näkyville paikoille valovoimaisia naisia.

Kun Petteri Orpon valtakautta on takana jo 10 vuotta, muutos varapuheenjohtajistossa voi kuitenkin avata ovia sille, että puolue saisi viimein myös historiansa ensimmäisen naispuheenjohtajan. 

Varapuheenjohtajina kokoomuksella naisia on toki ollut ennenkin.

Tappion kärsineen Häkkäsen harteille kun on jo pitkään aseteltu Orpon seuraajan viittaa. Aika näyttää, miten pelkääjän paikalle päätyminen vaikuttaa tilanteeseen. Puheenjohtajasta päättää kuitenkin puolueväki.

Orpo uusi eilen mandaattinsa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi, mutta tulevien eduskuntavaalien tuloksesta riippunee, onko päätös edessä jo aiemmin.

Partasen nousu puolueen kakkospallille tarkoittaa myös sitä, että häntä on vaikea ohittaa mahdollisissa ministerispekulaatioissa, mikäli kokoomus on seuraavassa hallituksessa.

Mahdollista on, että ministeripaikka voisi irrota jo aiemminkin.

Orpo kertoi tiedotustilaisuudessa päättävänsä pian Sanni Grahn-Laasosen seuraajasta sosiaaliturvaministerinä.

Grahn-Laasonen odottaa lasta ja jää pian vanhempainvapaalle.

Petteri Orpo: päätämme pian, kenestä tulee sosiaaliturvaministeri

Avaa kuvien katselu

Petteri Orpo totesi varapuheenjohtajavalintojen jälkeen, että puoluekokouksen jälkeen on aika miettiä sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasosen (kok.) sijaista. Grahn-Laasonen saa pian lapsen.

– Päätöstä en ole vielä tehnyt, mutta nyt on sen aika, Orpo totesi tiedotustilaisuudessa.

Vieressä hymyili kokoomuksen ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi äänivyöryllä valittu Karoliina Partanen.

Partanen sanoi, että varapuheenjohtajavaalin tuloksessa näkyy se, mitä puoluekokouksessa on tapahtunut, ja mitä keskusteluita on käyty. Partaselta ei kuitenkaan tullut vastausta siihen, viittasiko hän tapahtumilla ja keskusteluilla esimerkiksi puheeseen kokoomuksen naisongelmasta.

Sen sijaan hän arveli menestyksen johtuneen muista asioista.

– Lauloin niin hyvin karaokea iltatilaisuudessa. Meillä oli melkoiset tanssit Multalan Sarin kanssa. Se varmasti nostatti tunnelmaa, ja lopputulos on tämä, hän vitsaili.

Kokoomus valmistautuu vaalikamppailuun, mutta ei tee vielä pesäeroa perussuomalaisiin

Kokoomuksen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra julisti perjantaina, että kokoomus alkaa nyt kertoa, miten se tekisi itse asiat.

Kokoomuksen on arvioitu tahtovan tehdä pesäeroa hallituskumppani perussuomalaisiin muun muassa maahanmuuttopolitiikassa. Orpon puheista päätellen maahanmuuttolinjauksiin ei kuitenkaan ole tulossa muutoksia.

– Muistutan, että viime vaalien alla kokoomuksen linjoista löytyi paljon sitä, mitä on tällä kaudella tehty. Olemme halunneet kiristää linjaa eurooppalaiselle ja pohjoismaiselle tasolle, hän totesi.

Sähköinen äänestys ei sujunut ongelmitta

Puoluekokouksen äänestykset takertelivat kokoomuksen puoluekokouksessa. Kokoomuksen äänesti ensi kertaa sähköisellä järjestelmällä.

Äänestysjärjestelmä oli odotettua hitaampi, ja osa äänistä päivittyi viiveellä.

Puoluevaltuuston vaalin äänimääriä jouduttiin korjaamaan äänestyksen lopputuloksen julistamisen jälkeen, mutta vaalin lopputulos ei muuttunut .

Varapuheenjohtajavaali onnistui kerralla.

Jyväskylässä äänestäneet kuvaavat, että järjestelmä on periaatteessa helppo mutta lopulta se ei ole käyttäjälle kaikkein yksinkertaisin. Järjestelmää on testattu useilla koeäänestyksillä mutta ei ennen kokousta näin suurella äänestäjämäärällä. Äänivaltaisia edustajia oli kokoksessa lähes 800.

Samaa nettipalvelimen kautta käytettävää järjestelmä oli Tampereella keskustan puoluekokouksessa. Siellä äänestys sujui ongelmitta.

Karoliina Partanen päihitti Häkkäsen varapuheenjohtajakisassa - Sari Multala nousi kokoomuksen puheenjohtajistoon toisella yrityksellä

Avaa kuvien katselu

Kokoomuksen varapuheenjohtajiksi on valittu kansanedustaja Karoliina Partanen, puolustusministeri Antti Häkkänen sekä ympäristö- ja ilmastoministeri Sari Multala.

Partanen yllätti valtavalla äänisaaliillaan ja päihittämällä Häkkäsen.

– On häkeltynyt ja sanaton olo, meillä on upea puheenjohtajisto ja tällä me lähdetään kohti vaalivoittoa.

Partanen valittiin toista kertaa perätysten varapuheenjohtajaksi, Häkkäselle alkava kausi on jo kuudes.

Multala puolestaan valittiin nyt ensikertaa puheenjohtajistoon. Hän jäi edellisessä puoluekokouksessa kaksi vuotta sitten 0,4 äänen erolla kisassa neljänneksi.

Näin äänet jakautuivat Jyväskylässä:

• Karoliina Partanen 595,8 (valittiin ensimmäiseksi varapuheenjohtajaksi)
• Antti Häkkänen 539,8 (valittiin toiseksi varapuheenjohtajaksi)
• Sari Multala 399 (valittiin kolmanneksi varapuheenjohtajaksi)
• Heikki Autto 348,8 (ei valittu)
• Janne Jukkola 161 (ei valittu)
• Sari Rautio 271 35 (ei valittu)

Ääniä annettiin yhteensä 772. Jokainen antaa äänen kolmelle henkilölle.

Arto Satonen valittiin kokoomuksen puoluevaltuuston puheenjohtajaksi

Arto Satonen valittiin kokoomuksen puoluevaltuuston johtoon selvin luvuin. Entinen työministerin keräsi 446,8 äänen potin.

Satosen vastaehdokkaat olivat ex-kansanedustaja Susanna Koski sekä Oulun kaupunginvaltuutettu Sebastian Stenfors. Koski sai 180 ja Stenfors 155,8 ääntä .

Ääniä annettiin yhteensä 782,6.

Puoluevaltuuston edellinen puheenjohtaja Heikki Autto ei hakenut jatkokautta puoluevaltuuston johdossa, mutta kisaa varapuheenjohtajan paikasta.

Muokkaus kello 11.05: Puoluekokouksessa äänet ilmoitettiin ensin virheellisesti. Jälkikäteen äänimääriä täsmennettiin.

Tässä ovat kokoomuksen varapuheenjohtajaehdokkaat

Pääministeripuolue kokoomus valitsee varapuheenjohtajat äänestyksessä sunnuntaina aamupäivällä.

Esittelemme ehdokkaat aakkosjärjestyksessä.

Avaa kuvien katselu

Heikki Autto, kansanedustaja, Rovaniemi

Lapin vaalipiiristä valittu kansanedustaja on syntyjään enontekiöläinen. Autto on puolustusvaliokunnan puheenjohtaja. Autto on johtanut kokoomuksen puoluevaltuustoa mutta luopuu tehtävästä.

Avaa kuvien katselu

Janne Jukkola, kansanedustaja, Kokkola

Janne Jukkola on kokkolalainen ensimmäisen kauden kansanedustaja. Jukkolan tausta on yrittäjyydessä maatilalla.

Avaa kuvien katselu

Antti Häkkänen, kansanedustaja, Mäntyharju

Antti Häkkänen on Orpon hallituksen puolustusministeri. Häkkänen on kotoisin Mäntyharjulta. Yleensä varapuheenjohtajana ollaan enintään kaksi kautta, mutta Häkkänen hakee nyt kuudennelle kaudelle.

Avaa kuvien katselu

Sari Multala, kansanedustaja, Vantaa

Vantaalta ehdolla on Sari Multala. Multala on Orpon hallituksen ympäristö- ja ilmastoministeri. Hän jäi viime varapuheenjohtajavaalissa niukasti puheenjohtajiston ulkopuolelle.

Avaa kuvien katselu

Karoliina Partanen, kansanedustaja, Kuopio

Karoliina Partanen on yksi nykyisistä varapuheenjohtajista. Hän on ensimmäisen kauden kansanedustaja ja varatuomari.

Avaa kuvien katselu

Sari Rautio, EU:n aluekomitean jäsen, Hämeenlinna

Sari Rautiolla on useita luottamustehtäviä kunnissa, alueella ja Euroopan unionin toimielimissä. Syntyisin Rautio on Kemistä.

Nykyiset varapuheenjohtajat ovat Antti Häkkänen ja Karoliina Partanen sekä Anna-Kaisa Ikonen, joka ei hae jatkokautta.

Varapuheenjohtajasta äänestetään ensi kertaa sähköisesti. Puoluevaltuutetut voivat käyttää kolme ääntä. Kolme eniten ääniä saanutta tulee valituksi.

Korjaus 7.6.2026 kello 9.37: Häkkänen hakee kuudennelle kaudelle, ei seitsemännelle, kuten jutussa aiemmin kirjoitettiin.

Korjaus 7.6.2026 kello 11.15: Karoliina partanen on ensimmäisen kauden kansanedustaja, ei toisen, kuten jutussa aiemmin kerrottiin.

Korjaus 7.6. kello 11.15: Sari Multala ei ollut varapuheenjohtajistossa, toisin kuin tekstissä ensin luki.

Analyysi: Naisongelma ei ratkea bensantuoksuisella viestinnällä

Kokoomuksen naisongelma nousi parrasvaloihin Jyväskylässä. Puolueessa on selvästi päätetty “sähköistää” julkikuvaa liekinheittimien ja ralliautojen avulla. 

Bensiinin tuoksuinen markkinointistrategia asettuu kiinnostavaan valoon, kun sitä tarkastelee suhteessa kokoomuksen isoon haasteeseen. 

Hallituskauden aikana on toteutettu monia lakimuutoksia, jotka ovat olleet erityisen vaikeita puolueen naisjärjestöille ja vankoille tukijoille, esimerkiksi opettajille, vaikeita.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ:n kanssa törmäyskurssille jouduttiin esimerkiksi vientivetoisen työmarkkinamallin ja määräaikaisten työsuhteiden solmimista helpottavan lakimuutoksen kanssa. 

Eripuran syvyyttä kuvastaa hyvin se, että OAJ:n puheenjohtaja Katarina Murto ilmoitti viime vuonna eroavansa kokoomuksen jäsenyydestä hallituksen politiikan vuoksi. Murto ehti olla puolueen jäsen parikymmentä vuotta.

Avaa kuvien katselu

Korkeakoulutettujen naisten tuki puolueelle on karissut kuluneen hallituskauden aikana. Ongelma on varmasti myös puolueen tiedossa, ja puoluesihteerinkin suulla on jo kuultu, että puolueella on ongelmia naisten houkuttelussa.

Eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jukka Kopra puhui perjantaina ohi suunsa ja päätyi toistamaan vanhakantaista viestiä: Kokoomus ei onnistu naisten tuen haalimisessa, koska naisia eivät kovat talousasiat kiinnosta.

Kritiikkiä tuli, ja Kopra myönsi kommentin olleen epäonnistunut ja huolimaton.

Sekä puolueen puheenjohtaja Petteri Orpo että eduskuntaryhmän puheenjohtaja Kopra ovat todenneet, että puolueen pitää eduskuntavaalien lähestyessä onnistua tuomaan esiin omaa vaihtoehtoaan. Kopra painotti, että hallituksen politiikka ei ole yhtä kuin kokoomuksen politiikka.

Ratkaisevaa on, miten hallituksen toimiin pettyneet naiset saadaan siitä vakuutettua. Etenkin kun puoluekokouksessa Orpo keskittyi kehumaan, miten nykyinen hallitusohjelma on kokoomuslaisin koskaan.

Korjaus 6.6.2026 kello 19.15: Kuvatekstissä luki virheellisesti, että Katarina Murto ei olisi vieraillut kokoomuksen puoluekokouksessa. Murto vieraili puoluekokouksessa perjantaina.

Hyvinvointivaltion menot on sopeutettava tuloihin, Orpo korostaa

Kokoomuksen puheenjohtaja, pääministeri Petteri Orpo yrittää selittää medialle, mitä kokous tarkoittaa hyvinvointivaltion ytimellä, joka on säilytettävä.

Orpo sanoo sen tarkoittavan koulua, korkeakouluja ja tutkintoja ja sitä että terveyspalveluita saa kun niitä tarvitsee.

- Kun olemme rahoittaneet hyvää hyvän päälle, se on paljon kalliimpi kuin mihin meillä on rahaa. Joko yritämme saada sen sopimaan paremmin tuloihin tai menetämme sen.

Avaa kuvien katselu

Linjapuheessaan Orpo sanoi puolueen painottavan palveluita tulonsiirtojen sijaan. Hän ei sano suoraan, mistä tulonsiirroista pitäisi päästä eroon, vaan mitkä on säilytettävä.

- Tulonsiirtoja tarvitaan tilanteissa, joissa ihminen ei itse pärjää. 

Kuluvalla hallituskaudella tulonsiirtojen leikkauksen ovat ”miljardiluokassa”, Orpo sanoo. Leikkaukset on hänen mukaan kohdistettu aktiiviväestöön. Puolue lähtee siitä, että työikäisten ja työkykyisten on käytävä töissä.

Kokoomus tavoittelee omalääkärimallia. Se olisi Orpon mukaan toteutettavissa, vaikka kaikkiin menolisäyksiin puolue suhtautuu pidättyväisesti.

Jo maksussa olevat eläkkeet yritetään säästää leikkauksilta. Jos eläkkeitä pienennetään, leikkaukset kohdistuvat vasta kertymässä oleviin eläkkeisiin.

Veronalennukset tuottavat kokoomuksen mielestä lisää rahaa

Samaan aikaan puolue suunnittelee työn verotuksen alentamista ja edelleen korkeimpien marginaaliverojen alentamista niin, että lisäeurosta ei mene yli puolta veroihin.

- Kokoomus pyrkii siihen, että työn verotusta vähennetään aina kun mahdollista. Uskomme että alhaisempi vero tuo enemmän töitä, enemmän tuloja.

”Vankka tavoite” on myös perintö- ja lahjaverosta luopuminen.

Orpo sanoo jännittävänsä, miten velkajarru pitää. Kokoomus kuitenkin pystyy tekemään ikäviä päätöksiä, hän sanoo.

Orpo: hyvätuloisten verotusta laskettava, perintö- ja lahjavero historiaan

Avaa kuvien katselu

Petteri Orpo linjasi kokoomuksen tavoittelevan verotuksen keventämistä kaikissa tuloluokissa.

– Tavoittelemme Suomea, jossa verottaja ei missään tilanteessa vie yli puolta ihmisen ansaitsemasta lisäeurosta, Orpo totesi linjapuheessaan.

Korkein palkansaajan marginaalivero on tällä hetkellä 52,3 prosenttia, sitä siis laskettaisiin 50 prosenttiin. Marginaaliveroa laskettiin jo tänä vuonna 59 prosentista.

Kokoomus tavoittelee myös perintö- ja lahjaveron poistamista.

Lisäksi kokoomus haluaa jokaiselle suomalaiselle henkilökohtaisen y-tunnuksen ja vapauttaa alle 25-vuotiaat yrittäjät sosiaalivakuutusmaksuista.

Lisäksi Orpo sanoi kokoomuksen tahtovan poistaa säästörajat myös rahastojen ja listaamattomien yrityksien kohdalla.