Yhdysvallat haluaa vähentää kriisiajan sotilaallista tukeaan Euroopalle.
Tästä on muodostumassa Euroopalle merkittävä lisähaaste, sanoo puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.)
Yle haastatteli Häkkästä kokoomuksen puoluekokouksessa Jyväskylässä.
Yhdysvalloista on tullut julkisuuteen suunnitelmia niin sanottujen pysyvien joukkojen vetämisestä pois Euroopasta. Naton mukaan määrä olisi 5 000 sotilasta. Eurooppaan on sijoitettu noin 70 000 amerikkalaista sotilasta.
Merkittävämpi muutos on tulossa kriisiajan suunnitelmiin. Yhdysvallat haluaa vähentää niiden sotilaallisten kykyjen määrää, joita se on osoittanut Naton käyttöön Euroopassa kriisitilanteessa. Ne koskevat Naton nopean toiminnan joukkoja ja joukkomallia eli joukkoja, kalustoa ja aseita.
Häkkäsen mukaan amerikkalaisten osallistumisesta Euroopan puolustukseen on käyty amerikkalaisten kanssa ”syvää vuoropuhelua” viime viikot.
– Sotilasmäärä ei ehkä ole se olennainen kysymys. Olemme erityisesti kiinnostuneet, miten Nato varautuu poikkeusoloihin ja mikä on siinä amerikkalaisten rooli.
– Tämä on merkittävä lisähaaste Euroopalle.
Saksalaislehti: ilmahyökkäyskykyä, sukellusveneitä ja merivalvontakoneita vähennetään
Saksalainen Die Welt -lehti julkisti keskiviikkona listan, mitä kriisiajoiksi lupaamiaan joukkoja ja asejärjestelmiä se suunnittelee vähentävänsä Euroopalta.
Listalla on esimerkiksi kaksi sukellusvenettä, joista voidaan laukaista Tomahawk-risteilyohjuksia, lentotukialuksilla liikuteltavaa ilmahyökkäyskykyä, sukellusveneiden jäljitykseen tarkoitettavia merivalvontakoneita ja ilmatankkauskoneita. Nämä ovat strategisia kykyjä, joissa Eurooppa on riippuvainen Yhdysvalloista.
Lisäksi Yhdysvallat aikoo saksalaislehden mukaan vähentää Naton komennon alle tarkoitettuja F-15- ja F-16-hävittäjien määrää 153:sta 99:ään.
Häkkänen sanoo, ettei voi kommentoida yksittäisiä kalustoja.
Muutos ei Häkkäsen mielestä ole dramaattinen, koska Yhdysvallat joka tapauksessa pysyy Natossa ja pitää ydinaseensa Euroopassa.
– Mutta tämä tuo lisäkuormaa, se on selvä.
Eurooppa huolissaan syntyvistä aukoista
Suomi on Häkkäsen mukaan korostanut amerikkalaisille, että puolustuskykyyn ei saa syntyä aukkoja. Hänen mukaansa eurooppalaisilla on kohtuulliset mahdollisuudet korvata amerikkalaisten hoitamaa osuutta, jos siihen on aikaa.
Häkkäsen mukaan amerikkalaisilla on kärsivällisyyden kanssa haastetta.
– He haluavat edetä varsin ripeästi, ja Euroopassa taas on hidasliikkeisyyttä.
Eurooppa yrittää neuvottelussa saada aikataulun pysymään hallinnassa. Vaikeutta lisää se, että puolustusteollisuus ei pysty toistaiseksi tuottamaan kalustoa ja aseita tarpeeksi nopeasti.
Häkkänen ennakoi, että asia nousee juhannusviikolla pääaiheeksi Naton puolustusministerien kokouksessa.
Häkkänen ei paljasta kantaansa puolustusmenojen tuplaamisesta
Suomessa eduskuntapuolueet esittelivät viime viikolla yhteisen raportin puolustusmenojen nostamistarpeesta.
Paperi perustuu puolustusvoimien laskelmiin Suomen kyvyistä ja arvioon Venäjän kyvyistä. Raportin mukaan puolustusmenot olisi tarve kaksinkertaistaa nykyisestä noin viiteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Häkkänen sanoo, että puolustusministerinä hän pitää tärkeänä, että paperiin suhtaudutaan vakavasti.
– Se on erittäin huolellista ja perusteellista työtä, ja sitä ei ole tehty kevyin mielin ollenkaan.
Omaa kantaansa hän ei kuitenkin vielä kerro ja sanoo, ettei patista muitakaan vielä ottamaan kantaa.
Lapin FLF-joukko siirtyi lauantaina Naton komentoon
Lappiin sijoitettavat Nato-joukot ovat lauantaina saaneet virallisen aseman.
Ruotsin Bodenissa sijaitseva maavoimien pataljoona on siirretty Naton Euroopan joukkojen komentajan alaisuuteen. Kriisiaikana joukko siirtyisi Suomen Lappiin.
Suomi ei alun perin ollut kiinnostunut pysyvistä Nato-joukoista. Pian Natoon liittymisen jälkeen niitä kuitenkin alettiin suunnitella. Joukot toimivat eri tavalla kuin muiden itärajan maiden etulinjajoukot, sillä ne toimisivat Suomessa vain harjoituksissa tai kriisiaikana.
Keskustelut Ranskan, Britannian ja Italian kanssa ovat kesken. Maat ovat luvanneet tukea joukon rakentamista, mutta ne eivät ole sitoneet sotilaitaan siihen samaan tapaan kuin Ruotsi.