RKP:n Adlercreutz haluaa tehdä Pohjolasta mahtavan: ”Kun muut horjuvat”

RKP:n puoluekokouksen avannut puheenjohtaja sanoi, että RKP on jäänyt hallituksessa ”liian usein yksin”. Leikkauksista ja veronkorotuksista hän vaikeni.

RKP:n puoluekokouksen avannut puheenjohtaja Anders Adlercreutz väläytti Pohjoismaille nykyistä syvempää liittoa, ”Kalmarin unioni kakkosta”.

RKP:n puheenjohtaja, opetusministeri Anders Adlercreutz vaatii, että Pohjolan pitää ajatella suuremmin.

Adlercreutz avasi RKP:n puoluekokokouksen lauantaina Vantaalla pitkällä puheella, jossa hän pahoitteli, että maailma ei tunnu kulkevan oikeaan suuntaan.

Adlercreutz luetteli, että demokratiat ovat paineen alla myös Euroopassa ja poliittiset ääriliikkeet kasvavat.

– Näemme epävarmuutta Saksassa, Ranskassa, Britanniassa ja Espanjassa. Maat, jotka ovat pitkään olleet Euroopan moottoreita, kohtaavat nyt haasteita.

Puoluejohtaja etsi ratkaisua ongelmiin vertauksesta historiaan.

– Ensimmäistä kertaa sitten Kalmarin unionin päivien koko Pohjola kuuluu samaan turvallisuuspoliittiseen yhteisöön. Olemme lähempänä toisiamme kuin ehkä koskaan modernin historian aikana, Adlercreutz sanoi.

Kalmarin unionissa kaksi vanhaa verivihollista, Tanska ja Ruotsi, yhdistyivät keskiajalla saman majesteetin alle. Tanskan mukana liittoon tulivat Norja ja Islanti, ja Ruotsin mukana suuri osa nykyisen Suomen alueesta.

Adlercreutz luetteli, että Pohjoismaissa yhteiskunta rakentuu nykyisin luottamukselle, demokratialle, oikeusvaltiolle ja koulutukselle, joita maailma tarvitsee enemmän kuin koskaan.

– Kun muut horjuvat, Pohjolan täytyy uskaltaa seistä vakaasti. Ehkä siis on aika Kalmarin unionille 2.0, Adlercreutz maalaili.

Maailman paras maabrändi

Adlercreutzin mielestään Pohjola ei ole yhdessä pieni, vaan yli 28 miljoonaa ihmisen alue ja ”yhdessä yksi maailman vahvimmista talouksista”.

– Ja silti käyttäydymme joskus edelleen kuin viisi pientä maata, vaikka maailma tarvitsisi meidän toimivan yhtenä vahvana alueena, hän hehkutti.

Vaikutusvaltaa Adlercreutz kasvattaisi tiiviimmällä yhteistyöllä, kuten poistamalla rajaesteitä. Hänen mukaansa Pohjoismaat on maailman paras maabrändi.

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpiin retoriikkaan on kuulunut se, että hän haikailee mennyttä ja haluaa tehdä Amerikasta taas suuren.

– Voimme tehdä itsestämme astetta mahtavampia, Adlercreutz naurahti vertaukselle Ylen haastattelussa.

Adlercreutzin mukaan sota Ukrainassakin voisi olla jo ohi, jos muu Eurooppa olisi tukenut Ukrainaa samalla tavalla kuin Pohjoismaat ja Baltia.

Adlercreutz piikkitteli lippisnokittelua

Adlercreutz ohitti kuitenkin puheessaan enimmäkseen ongelmat, joita RKP:llä on ollut nykyhallituksessa.

Pisimmät taputukset hän sai puoluekokousväeltä kuittauksestaan perussuomalaisille ja vihreille, jotka ovat piikitelleet kilpailijoitaan viime aikoina lippalakeilla.

– Seison täällä ilman lippistä, koska politiikka ei ole teatteria, Adlercreutz pamautti.

Adlercreutz otti etäisyyttä hallituskumppaninsa perussuomalaisten maahanmuuttolinjaan.

– Yhtä vähän kuin omaksuimme vasemmistoliiton veropolitiikan edellisellä hallituskaudella, jolloin istuimme samassa hallituksessa, yhtä vähän omaksumme perussuomalaisten maahanmuuttopolitiikan tässä hallituksessa, hän vakuutti.

Adlercreutz valitti, että RKP on jäänyt kuitenkin hallituksessa ”liian usein yksin” vastustaessaan sosiaali- ja terveydenhuollon sekä kolmannen sektorin leikkauksia ja puolustaessaan järjestöjä.

Sen sijaan hän puolusti hallituksen linjaa, kuten ammattiyhdistysliikkeen vastustamia työmarkkinauudistuksia.

– Totuus on, että monet näistä muutoksista tehtiin Ruotsissa jo vuosikymmeniä sitten, sosialidemokraattien johdolla, hän vertasi.

– Olen vakuuttunut siitä, että myös SDP sanoo Suomessa vielä jonain päivänä, että oli oikein, että uudistukset tehtiin.

Adlercreutzilta kysymyksiin eioota

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen linjasi puolueen kokouksessa Tampereella, että tulevista talouden sopeutuksesta kaksi osaa tulisi olla leikkauksia, yksi osa veronkorotuksia. Adlercreutz ei halunnut lukita suhdetta Ylen haastattelussa.

– RKP:n linja on se, että tarvitaan molempia. Minusta ei kannata hirttäytyä kiinteisiin, staattisiin lukuihin, Adlercreutz torjui.

– On selvää, että 8–11 miljardin sopeutustarve ei toteudu pelkillä leikkauksilla, tarvitaan myös verotusta.

Adelrcreutz kieltäytyi myöskään kertomasta vielä puolueen leikkauslistasta. Asiat tarkentuvat hänen mukaansa syksyn mittaan.

Voisiko RKP lähteä uudelleen hallitukseen PS:n kanssa?

– RKP ei lähde vielä sulkemaan ulos hallitusvaihtoehtoja, Adlercreutz vastasi.

Mitä RKP:n olisi pitänyt tehdä hallituksessa eri tavalla?

– Sitä on ennenaikaista arvioida, arviointi varmaan tapahtuu seuraavan kauden aikana. Viimeiset kasvulukemat osoittavat, että talouspolitiikka on ollut oikean suuntaista. RKP on saanut merkittäviä asioita läpi hallituksessa. Paikallisesta sopimisesta koulutuspanostuksiin.