Asuminen

Uutta elämää autioihin pihoihin

Kyläyhdistys Rääkkylässä päätti, ettei maaseudun autioituminen ole vääjäämätöntä.

Kuvat ja videot:Patrik Molander

Maaseudulla taloa ei kannata edes yrittää myydä.

Pieni kyläyhdistys Rääkkylässä Pohjois-Karjalassa päätti uhmata tätä väitettä. Se kokosi yhteen myyntikohteet kahdesta pohjoisen Saimaan saaresta.

Nyt kaikkiin kohteisiin voi tutustua saman päivän aikana.

Rääkkyläläinen Sari Hirvonen asuu itse toisessa saarista, Varpasalossa.

– Tarjolla on kaikenlaista mummonmökeistä rantatontteihin. Myynnissä on myös yksi tanssilava, rantatontilla sekin, Hirvonen sanoo.

Rääkkylään vievä lossireitti.

Rääkkylän saarille pääsee lossilla tai tietä pitkin.

Entäpä sitten hinnat? Millaisella rahalla irtoaa kesäpaikka Saimaan saaresta?

– Hinnat lähtevät yhdestä eurosta ja päätyvät kuusinumeroisiin lukuihin. Me kyläyhdistyksessä emme välitä asuntoja, Hirvonen muistuttaa.

Rääkkylässä järjestetään asumisen päivät. Viikonlopun ajan kiinteistöjen omistajat ovat paikalla taloillaan, ja kauppoja pääsee hieromaan kasvotusten.

Punainen omakotitalo, jonka maalipinnat ovat hyvin kuluneet.
Saarilla on myynnissä sekä muuttovalmiita asuntoja että remonttikohteita. Kuva: Patrik Molander / Yle

Oravisalon ja Varpasalon saaret sijaitsevat pohjoisella Saimaalla. Niiltä on siltayhteys mantereelle. Rääkkylän kirkonkylälle on saarilta matkaa 10–25 kilometriä sijainnista riippuen. Joensuuhun pääsee autolla reilussa tunnissa.

Saarilla asuu vakituisesti pari sataa ihmistä. Kesäaikaan väkimäärä lähes kolminkertaistuu. Silti moni talo on tyhjillään. Niihin kyläläiset haluavat nyt uutta elämää.

Kun kyläyhdistys alkoi kartoittaa myytäviä kohteita, halukkaita myyjiä löytyi helposti. Kokoon saatiin 13 taloa ja tonttia, mutta halukkaita myyjiä olisi ollut enemmänkin.

Sama idea on keksitty yhtä aikaa eri puolilla Itä-Suomea. Esimerkiksi Kangasniemellä järjestetään kesä- ja heinäkuun vaihteessa autiotalojen messut.

Ulkona sijaitseva tanssilava, joka on tyhjä.
Markku Pölösen tangoelokuva kuvaa 1960-luvun Pohjois-Karjalaa ja maaseudun murrosta.
Myynnissä on myös Kivisalmen tanssilava Saimaan rannalla. Lavalla kuvattiin Markku Pölösen ohjaama elokuva Onnen maa. Kuvat: Patrik Molander / Yle (vasen), Yle (oikea)

Kyläaktiivit eivät suostu uskomaan, että maaseudun autioituminen on vääjäämätöntä. Sari Hirvonen muistuttaa Maaseudun tulevaisuuden teettämästä kyselystä, jonka mukaan jopa miljoona suomalaista on kiinnostunut maalla asumisesta. Hän itsekin on varpasalolainen paluumuuttaja.

– Ainakin minulla on kapinahenkeä. Haluan kertoa, miten hyvä täällä on elää, Hirvonen sanoo.

Näin Sari Hirvonen kommentoi maaseudun autioitumista:

Video: Patrik Molander / Yle

Varpasalossa asuvalla Pasi Laasosella on myynnissä kaksi taloa oman kotitilan kupeesta.

Hoidetuissa pihapiireissä tuntuu kuin hyppäisi aikakoneella 1960-luvulle.

– Näiden talojen alkuperäisistä asukkaista on aika jättänyt. Perikunnat haluavat luopua niistä, Laasonen sanoo.

Tällaisia yksityiskohtia löytyy kahdesta myynnissä olevasta talosta:

Hylly, jonka päällä on radio ja koriste-esineitä.
Puilla lämmitettävä liesi ja kattiloita sen yläpuolella rivissä.
Vihreä kaappi, johon on maalattu kukkia yksityiskohtineen.
Seinässä olevia yksityiskohtia kuten peili ja koristeita.

Laasonen on asunut Varpasalossa koko ikänsä lukuun ottamatta opiskeluaikaa. Aikoinaan saareen kuljettiin kahdella lossilla. Viimeisin silta tuli 2000-luvun taitteessa.

Laasosen mielestä saarilla on säilynyt yhteisöllinen elämäntapa. Naapuria autetaan tarvittaessa ja moni asia on totuttu tekemään yhdessä.

– Viimeksi eilen nykäisin autolla naapurin tielle simahtaneen mönkijän hänen pihaansa, Laasonen sanoo.

Keittiö, jossa on pöytä ja penkit.
Moni talo on jäänyt perikunnan haltuun, kun alkuperäiset asukkaat ovat kuolleet. Kuva: Patrik Molander / Yle

Asuinpaikan hyvät puolet on helppo luetella: ympäröivä luonto, Saimaan vesistö ja oma rauha.

Syrjäinen sijainti on Laasoselle suhteellinen käsite:

Video: Patrik Molander / Yle